Kaupallinen yhteistyö WSOY:n ja Suomalaisen Kirjakaupan kanssa

Kun Kaamos aloitti syksyllä koulun, oli hänen ajatuksissaan oppia lukemaan heti, ihan viimeistään ensimmäisen viikon lopulla. Näin ei kuitenkaan ihan käynyt, mutta usko oppimiseen on onneksi pysynyt lujana. Ihailin joulujuhlassa, kuinka pienen kyläkoulun kaikki yhdeksän ekaluokkalaista saivat lukea kokonaisen runon juhlassa. Eläinrakkaana lapsena Kaamos oli valinnut sen ainoan kissat ja joulun yhdistävän runon, vaikka se oli kaikista pisin ja melko vaikeasti äännettäväkin. Kun aihe kiinnosti, oli runon pituus sivuseikka. Tämä oli oivallus itselleni. Tottakai lapsi haluaa lukea, kun aihe on kiinnostava! Ja eläimet kiinnostaa aina.

Nyt kevään koittaessa lukutaito on kehittynyt jo niin hyväksi, että lapsi pystyy itsekseen lukemaan kirjoja. Eteneminen on edelleen hidasta ja kirjojen luku tapahtuu usein ääneen, mutta sehän ei haittaa mitään. Pääasia, että lapsi on löytänyt itseään kiinnostavia kirjoja luettavakseen.

Elise Gravelin Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta oli Kaamoksen kolmas itse luettu kirja ja tuli meille vähän vahingossa. Itse olisin kävellyt kirjan ohi leimaten sen paljon isommille lapsille ja etenkin tytöille suunnatuksi kirjaksi, mutta onneksi WSOY:lta suositeltiin sitä meille luettavaksi. Ahmimme nimittäin kirjan kahdessa illassa sohvalla pötkötellen ja nauraen ääneen.

Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta on lukemaan vasta oppineelle kiva kirja, sillä se yhdistää perinteisen romaanin ja sarjakuvan kiinnostavaksi paketiksi. Kuvat auttavat lasta pysymään juonessa kiinni ja visualisoivat kirjan maailmaa, mikä on ensimmäisiä "oikeita" kirjoja lukevalle iso plussa. Koska osa kuvista on yhden sivun kokoisia, saa sivuja käännellä usein ja eteneminen on nopeaa. "Äiti, mä oon jo sivulla 54. MIETI!!". Tällaiset asiat kannustavat lasta jatkamaan lukemista paljon. 

Tärkeintä kirjassa on kuitenkin hyvä tarina, ilman sitä lukeminen ei vain kiinnosta. Olga-kirjassa tarinassa oli lapselle sopivia scifi-piirteitä, huumoria ja kiinnostava tarina yksinäisestä lapsesta, joka löytää kummallisen haisevan olion lemmikikseen. Njääksi nimetty olio ei muistuta mitään tuttua eläintä ja käyttäytyy oudosti nukkuen roskakorissa ja suostumatta syömään aluksi mitään perinteistä eläintenruokaa. Vaikka Kaamos luki kirjaa minulle, jouduin välillä pyytämään kirjaa käteeni ja tarkistamaan lopun kuvituksista onhan Njää vielä lopussakin mukana, ettei olio vaan katoa tai muuta takaisin ulkoavaruuteen, mistä Olga epäilee hänen olevan kotoisin. Spoiler alert! Ei katoa.

Ja vaikka tarinan keskiössä onkin alussa yksinäinen Olga ja kummallinen eläinkaveri Njää, löytyy Olgalle myös ihan oikea kaveri kirjan edetessä. Myös ennakkoluulot muita TOSI ÄRSYTTÄVIÄ lapsia kohtaan saavat osaksi kyytiä, vaikka ovathan PIS SIS -lehteä lukevat aina vähän epäilyttävää porukkaa!

Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta kutkutteli siis monesta syystä ainakin näitä kahta pientä ja isoa lukijaa. Kirjasta löytyi samaistuttava hassu päähenkilö, kiinnostavia lemmikkieläinjuttuja, tosi outoja asioita, naurattavaa pieruhuumoria, helppolukuisuutta, sarjakuvaa ja myös syvällisempää mietittävää ystävyydestä. Tähän kirjaan ja etenkin sen hauskoihin sarjakuviin palaamme taatusti usein.  (Ja ehkäpä askartelemme myös oman Njään parittomasta sukasta Salamatkustaja-blogin inspiroimana!)

Tässäpä siis hyvä ja mukaansatempaava kirja omalle pikkukoululaiselle tai vaikkapa vähän fiksummaksi kummilahjaksi. Olgan ja Njään tarinan voit hankkia itsellesi tottakai Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupasta, mutta kirjaa löytyy varmasti myös lähimmästä Suomalaisen myymälästä alle 20 euron hintaan. Huomasin, että myös edullinen e-kirjavaihtoehto löytyy tablettia käyttäville, joten lukemaan pääsee vaikka heti.  Suosittelemme lämpimästi!