arki
Syreenien ajan kuulumisia
28.5.18
Nostin tänään vanhan Tunturini talvitelolta, pumppasin renkaisiin ilmaa ja säädin istuimen sopivaksi. Tämä ihan siksi, että Kaamos on oppinut viimein pyöräilemään ilman apurattaita (jee!) ja en pysy enää hänen perässään ilman omaa pyörää. Hassua muuten, miten lapsen kehityksessä tapahtuu aina samaan aikaan niin paljon uusia harppauksia ja oppimisen iloa, nyt kun ennen jännittänyt pyöräily onnistuu, niin samaan aikaan Kaamos on oppinut myös melomaan sup-laudalla yksin seisaaltaan eli jokin tasa-painoon liittyvä klik on selkeästi tapahtunut.
Tähän aikaan vuodessa meillä odotellaan tosi kovaa kesäkuun alun synttärijuhlia. Me olemme lähdössä synttäripäivänä Berliiniin lomailemaan kaveripariskunnan kanssa ja siksi synttäreitä vietetään vähän jo aiemmin. Jos viime vuonna Helsingissä ongelmana oli, ettei kavereita oikein ollut löytynyt ja synttäreille kutsuttiin oikeastaan vain meidän vanhempien kavereiden kautta tutuksi tulleet ihanat ystävät, tänä vuonna homma onkin ihan toinen. Kaamoksen maalle muuttoonhan liittyi aika vahvasti edellisessä päiväkodissa syrjityksi tuleminen ja myös muiden lasten kiusaus, joka tuli esiin tasan vuosi sitten. Koska meillä oli mahdollisuus saada lapsi pieneen seitsemän lapsen eskariin isän kodin lähelle, teimme lapsen maallemuuttoratkaisun puhtaasti lapsen hyvinvoinnin vuoksi ja siksihän minäkin olen täällä maalla paljon, jotta lapsella on ollut mahdollisuus viettää molempien vanhempiensa kanssa paljon aikaa arjen muuttaessa aika paljonkin muotoaan vuoden aikana.
Nyt kun eskari vetelee viimeisiään, voimme onneksemme todeta, että lapsen muutto ja ihan uuteen eskariryhmään meneminen on ollut meille todella positiivinen juttu. Ja sen huomaa myös synttärikutsujen määrässä: jos viime vuonna kutsuja ei päiväkotiin juuri lähetelty, on nyt koko eskariryhmä, puolet viskareista ja pari vieläkin nuorempaa kutsulistalla. En ole ihan varma miten mahdutamme kirjaimellisesti puolet päiväkodin lapsista juhliimme, mutta se on sen ajan murhe. Nyt on kuitenkin kutsut kirjoitettu ja huomenna on aika viedä pinkit Star Wars tarroilla koristellut kortit lokeroihin ja alkaa miettimään synttärien ohjelmaa. Ainakin jätskibuffet sekä Lego Ninjago kakku on saatava!
Itselleni kuuluu myös ihan hyvää. Muutama postaus sitten kerroin kärsineeni vähän stressistä, mutta nyt kesän korvalla sekin alkaa olemaan selätetty murhe. Aurinko on tuonut lisää energiaa ja suunnitelmissa on monenlaista kivaa projektia ja työjuttua, joista vähän myöhemmin lisää. Nyt olen nauttinut tästä ihanan kuumasta toukokuusta, käynyt lähes päivittäin maalla suppaamassa ja kaupungissakin yrittänyt nauttia auringosta niin paljon kuin mahdollista. Aika outo juttu, mutta nyt kun työpaikan tilaongelmatkin loppuvat saadessamme uuden toimiston, tuntuu lähes tylsälle jäädä kohta lomalle. No, luulen etten silti valita, kun pääsemme jälleen Berliinin puistoihin piknikille ja Badeschiffille uimaan.
Tässäpä siis vähän kuulumisia meiltä, mitäs teille kuuluu?
Asu: mekko: Ivana Helsinki (saatu Television lifestyle storesta 2016), lasit: Ivana Helsinki/ Specsavers (saatu), tennarit: Tokmanni
3 kommenttia
Ajattelin, että toi kuvan vaate on tunika, jonka alta saattais paljastua pyöräilysortsit.
VastaaPoistaMutta onkin kai sitten aika lyhyt minimekko. Nätit värit.
Luin tämän postauksen jo eilen, mutten oikein tiennyt, miten kommentoida. Silti tuntui, että jotaikin oli pakko sanoa. Näin eskarilaisen äitinä ja koulussa paljon kiusaamisen vastaista työtä tehneenä yläkoulun opettajana tuli jotenkin ihan äärettömän surullinen fiilis siitä, että syrjintä tosiaan alkaa jo noin pienillä ja että siihen ei päiväkodilla olla osattu vaikuttaa tai kunnolla puuttua - kun siellä jos missä siihen pitäisi, kun lapset ovat vielä noin pieniä. Mutta ihana, että olette siellä maalla ja eskarivuonna saaneet ihan erilaisen kokemuksen kavereista ja päiväkodin porukoista.
VastaaPoistaMeidän eskarilaisella oli synttärit viime viikolla. Muutamaa päivää ennen juhlia kaksi kaveria perui yllätten tulonsa ja yksi vielä ihan vähän ennen juhlia, ja vaikka oltiin kutsuttu iso porukka, iski minuunkin taas se jokavuotinen pelko siitä, että mitä jos kukaan ei tule tai ei tulisi tai ei olisi ketään, ketä kutsua. Mutta sitten ne onneksi ovat aina tulleet, se ihana ja äänekäs kaveriporukka, osa meidän vanhempien kautta tulleita mutta suuri osa eskarilaisen itse "hankkimia" ja olen niistä ja siitä aina ihan äärettömän kiitollinen.
Onpa mukavaa kuulla, että siirto uuteen eskarien kannatti! Ihanat synttärit varmasti tulossa <3
VastaaPoistaKommenttien valvonta päällä.