bodypositive
Kaksoisleuka ja riipputissit on ihania!
2.4.18
Kun julkaisin pitkäperjantaina itsestäni tämän uikkarikuvan Instagramissani, tiesin aika monen miettivän, että taas se tyrkyttää itseään ja vartaloaan uudessa kulmassa, eikö niitä seuraajia saa muuten kuin esittelemällä vartaloaan. Tämä mietintä ei valitettavasti johdu omista epäluuloistani, vaan sellaista xl-kokoisen naisen elämä vaan on. Asiat, jotka ovat ihan normaaleja kuvata koossa XXS-L saavat koosta XL alkaen uuden ulottuvuuden, sillä me ihmiset vuonna 2018 emme ole edelleenkään tottuneet näkemään kuvissa asioita kuten kaksoisleuka, riippuvat rinnat tai pullea vatsa. On statement olla sitä mitä on, jos on isokokoinen ja se ei tietenkään ole hyväksi kenellekään.
Se, että istun rottinkituolissa uikkarisillani ei tietenkään ole sattumaa. Sen takana on pitkä historia, jossa painostani on tehty lapsesta lähtien pilaa. Hyväksytyksi yrittäessäni olen kuihduttanut kehoani kouluikäisenä skippaamalla kouluruokaa korvaten sen veteen sekoitetulla kuitujauheella, juonut kaverin kanssa kilpaa 1,5 litraa vettä, jotta oppisimme oksentamaan, haaveillut normaalipainoisen kaverin kanssa syömishäiriöstä, liikkunut niin paljon, etten illalla muistanut mitä liikuntaa olin päivän aikana harrastanut ja syönyt laksatiiveja opiskelijaporukassa "huvin vuoksi". Ja saanut hyväksyntää "jatka samaan malliin" kun olen omistanut ihan koko sen hetkisen elämäni laihduttamiselle. Skipannut nyyttikestit, elokuvaillat ja ihmissuhteet, koska olen ollut liian kiireinen yrittäessäni olla hoikempi. Eikä oikeasti kukaan - ei yksikään ihminen koskaan - ole puuttunut tähän millään tapaa.
Päätin kuitenkin joskus 10 vuotta sitten, että tämä paska saa nyt luvan loppua. En ollut tyytyväinen itseeni, sillä olin epäonnistunut laihduttamisen lisäksi myös siinä, miltä syömishäiriöinen näyttää ja en vain jaksanut välittää enää oikeastaan mistään. Tiesin, että kroppa missä olen ei kerro minusta mitään ja etten vain tulisi mahtumaan muottiin, vaikka kuinka yrittäisin ja nostin kädet ylös. Olkoon ruma vartalo, riipputissit ja kauhea kaksoisleuka. Kukaan ei koskaan tulisi haluamaan minua sellaisena kuin olen, joten turha edes yrittää.
Viimeiset 10 vuotta ovat kuitenkin olleet ulkonäön suhteen yllättävän helppoja. Olin niin väsynyt itseni vihaamiseen, että lupasin itselleni lopettaa ulkonäköni arvostelun. Koska olin murrosiässä sairastanut myös tosi voimakkaan aknen ja saanut kasvoni joten kuten sileiksi, päätin iloita edes siitä, että rumassa läskissä naamassani ei olisi jatkuvaa kipeää tulehdusta. Itselleni annetun lupauksen lisäksi äidiksi tuleminen ja myös sosiaalinen media on muokannut ajatuksiani armolisemmaksi ulkonäköäni kohtaan ja nyt viimein voin ihan rehellisesti sanoa, että en ajattele normaalissa arkielämässäni painostani ja ulkonäöstäni rumasti useinkaan. Mutta silti totuus on, että jos joku laihdutuspullonhenki kysyisi kolmea ulkonäköön liittyvää toivetta, tulisi vastaukset vanhasta muistista: maha, kaksoisleuka ja riipputissit pois. Aika älytöntä, mutta niin se vaan on!
Nykyisin kuitenkin diggailen kroppaani usein ja olen kauhean iloinen, että olen päässyt toksisista ajatuksistani eroon ja tiedostan, että se vartalotyyppi, johon itseäni yritin nuorempana muokata ei vain ole mun vartalotyyppini. Eikä monen muunkaan. Sosiaalinen media on ollut tässä iso apu ja esimerkiksi ruotsalaisten Sara Dahlströmin ja Stina Wolterin instatileistä olen saanut ihan valtavasti iloa, koska niissä esiintyvä vartalotyyppi ja persoona on se, johon mä itse samaistun. Ja millainen tyyppi mä haluan olla yhä enemmän. Haluan muistuttaa ihan jokaista seuraajaani siitä, että kenenkään elämä ei ole pelkälle laihduttamiselle omistautumisen arvoista ja xl-kokoisen naisen (tai kenenkään muunkaan) kauneutta ei mitata ennen-jälkeen kuvissa, vaan me kaikki olemme arvokkaita juuri nyt, sellaisena kuin olemme. Niin klisee, mutta niin totta. Uskon myös, että erilaisten vartaloiden näkyminen mediassa edesauttaa meitä hyväksymään toistemme kautta myös itsemme ja vähentää pelkän laihuuden ja ulkonököpaineiden vuoksi itsensä rääkkäämistä. Liikkumisen ja terveellisesti syömisen kun ei pitäisi perustua itsensä vihaamiseen, vaan itsensä rakastamiseen.
Itsensä rakastaminen ja vartalon arvostaminen ei kuitenkaan ole helppoa ja naisia on ihan turha syyllistää, että lähtevät mukaan itsensä haukkumiseen, vaikka voisivat toimia toisin. Ja vaikka puhun tekstissä päätöksestä olla arvostelematta itseäni, tiedän ettei se onnistu sormia napsauttamalla, ottamalla vastuuta ajatuksistaan. Nämä ajatukset kun ovat - kuten monet muutkin asiat - myös kulttuurisia ongelmia, joiden korjaamista on turha sysätä pelkästään yksilön taakaksi. Ja erilaisuuden hyväksymisen kulttuuriin meillä suomalaisilla on vielä pitkästi matkaa, mutta onneksi tulevaisuus näyttää edes vähän monimuotoisemmalta lapsillemme. Ja koska mun työkalupakki on melko vajaa ja tekemistä on myös somen ulkopuolella, turvaudun statement-uikkarikuviin ja teksteihin, kunnes keksin vaikuttavamman tavan kertoa, tälle ajalle tyypillisillä fasistisilla kauneusihanteilla voi myös pyyhkiä...tiedätte kyllä mitä.
ps. välillä musta tuntuu, että toistelen vain jo sanottuja ja muiden oivaltamia juttuja. Mikä kertoo vain siitä, kuinka hyviä ne on olleet! Kiitos siis kaikille, joiden kanssa saan näistä asioista keskustella, nin livenä kuin netissäkin.
ps. välillä musta tuntuu, että toistelen vain jo sanottuja ja muiden oivaltamia juttuja. Mikä kertoo vain siitä, kuinka hyviä ne on olleet! Kiitos siis kaikille, joiden kanssa saan näistä asioista keskustella, nin livenä kuin netissäkin.
27 kommenttia
Mä nyt vaan jätän tän tähän: <3
VastaaPoistaHyvä Elsa! <3
VastaaPoistaEn minäkään ymmärrä näitä laihdutusvimmoja ja kuureja yms. mutta se täytyy sanoa että lihavuudessa piilee riskejä sairastua,joten terveellinen ruokavalio ja säännöllinen (pienikin) liikunta on hyväksi kaikille :)
VastaaPoistaKyllä, liikalihavuus altistaa sairauksille kuten vaikka tupakointi tai sosiaalinen asemakin. Terveyssyistähän laihdutus on mahtava homma, mutta aika harva meistä jakaa mitään ennen/jälkeen kuvia omista veriarvoistaan, vaan hyväksyntä tulee pienenemisestä ja niistä ”näytät paremmalle” kommenteista. Pienenemisen takana vois usein kuitenkin olla kaikkea muuta kuin terveellisiä valintoja vaihtaa maito vähärasvaiseen ja liikkua tunti enemmän viikossa.
PoistaSiksi se lihavuuden stigma pitää purkaa, ettei yksikään lapsi ja nuori tekisi niiden kauheiden kommenttien vuoksi samaa mitä minä vuosi kausia. En edes ollut lihava tuolloin. Nyt olen, mutta onneksi terve ja ilman mitään syömiseen liittyviä sairauksia.
Ei nyt ihan aiheeseen, mutta sulla on hyvän näköinen uimapuku, mistä tuollaisia saisi? Mun oma vetelee niin viimeisiään, että olisi pakko uusia.
VastaaPoistaSe on Changesta :) Toppi ja bikinit.
PoistaLöytyy myös uimapukuna ! Se on I H A N A. Juurikin Elsan oliko se nyt viime kevään uimapukukuvien innoittamana kävin ostamassa.
PoistaToppi ja bikinit, vielä parempaa kun olen niin pitkä ja isorintainen, että kokouimapuvun löytäminen varsinainen haaste. Kiitos
PoistaKaunis ja upea nainen! ♡♡
VastaaPoistaHieno postaus, mahtava kuva.
Ole ylpeä itsestäsi.
Kiitos palautteesta, ihana kuulla <3
PoistaLoistavasti sanottu ja hienoa että pidät ääntä kehopositiivisuudesta! Pitkä matka on meillä kuljettavana ja olihan se pakollinen terveyskomentyikin ehtinyt mukaan (hohhoijaa). Tunnetko muuten posibodypandan? Ihan loistava nainen!
VastaaPoistaMä seuraan häntä kyllä instassa, mutta usein jää vaan päivitykset jotenkin näkemättä :( Terveyskommentti on tottakai pakollinen :D
Poista❤
VastaaPoistaTerve sielu terveessä ruumiissa. Pitänee paikkansa.
VastaaPoistaTerve ruumis tarkoittanee suht. normaalia painoa.
Hyvä postaus. Ja olet kaunis ja inspiroiva :)
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaHyvä meininki- sulla on asenne kohdillaan =) !
VastaaPoistaSulla on hyvä meininki - rento ja vilpitön asenne tässäkohtaa todellaki voi sanoo että, itsetunto kohillaan !
VastaaPoistaKiitti :D
PoistaVoi Elsa "ressukka". Hieman yli menee - anteeksi vain, jos et huomaa. Jos on tyytyväinen omaan vartaloosa ei tarvitse siitä toistuvasti postata . Sinulla oli aikoinaan mielenkiintoista juttua esim. parveke puutarhaa ym. kehittävää. Nyt on minä itse ja tyytymätön omaan vartaloon , ulkonäköön ym. naiivia. Hyvää kevättä kaikille.
VastaaPoistaNiin, tiedostan kyllä, ettei tällaisista asioista saisi kirjoittaa, vaan olla hiljaa. Mutta tiedätkö mitä - en välitä enää. Musta on kiinnostavampaa edes yrittää muuttaa maailmaa kuin vaan arvostella toisia ihmisiä. Naiivi - don't care.
PoistaMulla on vuosien varrella paino vaihdellut. Olen ollut normaalipainoinen, teininä alipainoinen (sen jälkeen kun mua normaalipainoisena haukuttiin "lihavaksi" ja laihdutin...) ja myös ylipainoinen. Tällä hetkellä mulla on ylipainoa ja tiedostan, että olisi syytä laihtua ja tiedostan myös sen että mulla olisi parempi olo kropassani. Suurin ongelmani on kuitenkin omat päänsisäiset ajatukset ja vaikeudet hyväksyä itseäni. Mun mielestä pitkäjänteinen tapa laihtua ei ole se, että laihdutan pakkomielteisesti itseni (luultavasti onnistuisi) ja kuvittelisin, että laihdutus ratkaisee "kaikki" ongelmaiset ajatukseni.
VastaaPoistaNyt tavoitteenani on opetella pitämään itsestäni sellaisena kuin olen ja tehdä sellaisia valintoja, jotka tekevät minulle hyvää ja muutokset elämässä sellaisin askelin, että voin elää niiden kanssa loppuelämäni. Ja sitten pitkällä tähtäyksellä laihtua, mutta laihtuminen ei ole se pitkän tähtäimen ratkaisu, vaan itselle hyvien valintojen tekeminen.
Sinänsä tosi jännää, että toisen ihmisen paino närästää ihmeen paljon muita kanssa ihmisiä? Voisin jotenkin kuvitella ainakin osan vastauksista... Mutta toisaalta tuntuu siltä, että alkoholin juonti, jolla myös haitallisia vaikutuksia, ei aiheuta samanlaista loukkaustulvaa... Miksi on hyväksyttävmämpää huomauttaa painosta kuin alkoholin käytöstä?
Kyllä - painohan närästää nimenomaan MUITA ihmisiä ja siihen on ok puuttua. Toisin kuin useimpiin muihin asioihin. On perusteltua, että esimerkiksi terveysnäkökulmaa tuputetaan, ikään kuin lihavuudesta johtuvat sairaudet olisivat ainoita yhteiskunnan kustantamia ongelmia. Esimerkiksi näistä myrkyllisistä kommenteista johtuvat itsetunto-ongelmat korjataan (jos korjattavissa ovat) myös yhteiskunnan rahoilla, samoilla rahoilla millä maksetaan lasten- ja vanhustenhoitoa tai autoteitä kysymättä siitä sen enempää mielipidettä jokaiselta kansalaiselta.
PoistaKiitos Elsa! Käsitys normaalista kropasta kaipaa tuulettamista. Itse olen lievästi ylipainoinen, aiemmin olin koko aikuisikäni hoikka. Se häpeä, jota olen kantanut omasta kropasta on aivan järjetön eikä liity siihen, miten hoikka tai painava olen ollut. Lihavuuden turha demonisointi on nimenomaan rakenteellinen ongelma, joka koskettaa melkein kaikkia naisia, ei ainoastaan ylipainoisia. Terveys - tiedossa toki. Mitenköhän paljon ylimääräisiä kiloja se häpeän kulttuuri tuottaa? Se vasta terveysriski onkin, monella tasolla.
VastaaPoistaSe on hyvä huomio, että ulkonäkö ja lihavuuden demonisointi koskaa - ei pelkästään naisia vaan kaikkia ihmisiä. Tosin, oma fiilikseni on, että nimenomaan naiset kuulevat siitä jatkuvasti jotain kommentointia. Esimerkiksi mun perheessä oli sellainen "hassunhauska" tapa haukkua mua lihavaksi ja sitten kun huomautin asiasta syyttää huumorintajuttomaksi. " sä olet lihava eikun ihana hehe" on jäänyt hyvin mieleen.
PoistaKiitos! Tulin linkin monnan blogista tänne. Näin kuvan ja tulin hyvälle tuulelle 😃 Niin ihanan rento nautiskelijan kuva!
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaKommenttien valvonta päällä.