Muistan kun näin joskus kymmeniä vuosia sitten kuvan Madonnasta juoksemassa personal trainerin kanssa, mietin että taitaa tyyppi olla vähän yksinkertainen. Jokainenhan osaa juosta, mihin siinä mitään ammattilaista tarvitsee, eikun lenkille vain. Henkilökohtaisen liikuntaneuvojan ja treenauttajan palkkaaminen tuntui silloin aika kaukaiselle ajatukselle, mutta ajat muuttuvat ja nykyään kuulee vähän yhdeltä sun toiselta hyvistä treenikokemuksista PT:n kanssa. Mulla ei kuitenkaan ollut käynyt oikeastaan mielessäkään, että voisin itse treenata PT:n kanssa, kun en tähtää liikunnassa mihinkään muuhun kuin säännöllisyyteen. 

Talvi oli kuitenkin raskas ja liikuntakerrat jäivät yksi toisensa jälkeen väliin huomaamattani. Alkuvuodesta havahduin siihen, että väsymykseni alkoi olla lähes lamauttavaa ja kummallista kyllä kroppa huusi ruuaksi kahta asiaa: verimakkaraa ja appelsiinia. Samoihin aikoihin sain yhteydenoton Lupaus-studiolta haluaisinko testata kolmen kerran PT-pakettia heidän personal trainerinsa Sanna Tiusasen kanssa ja kun virtaa oli saatava, tottakai suostuin tarjoukseen ilomielin. 

Kolme kertaa pt:n kanssa kuulosti juuri sopivalta määrältä tarpeisiini. Tuntui, että tarvitsisin joka tapauksessa uuden kuntosaliohjelman ja neuvoja laitteiden käyttöön, joten suunnittelutapaamisemme jälkeen suunnistimme kuntosalille, johon mulla on jo entuudestaan jäsenyys. Tykkään kuntosaliharjoittelusta paljon, mutta salilla iskee aina epävarmuus siitä miten liike tehdään oikein, joten oli kiva saada Sannalta sekä simppeli harjoitusohjelma että kartoittaa sopivat vastuspainot tämän hetkiseen treeniin. Kuntosaliharjoittelu menikin hyvin ihan loppumetreille saakka, kunnes tunnin liikkumisen jälkeen poikittaisia vatsiksia tehdessäni muhun iski tosi heikko olo ja jouduin skippaamaan viimeiset liikkeet sen vuoksi. Juteltiin Sannan kanssa siitä kuinka omaa kroppaa kannattaa kuunnella ja lopetettiin treeni siihen ja käytiin yhdessä läpi miten voisin tapaamistemme välissä kasvattaa liikkumistani.

Saliharjoittelun jälkeen sain päättää millaista lajia haluaisin kokeilla seuraavaksi ja vähän omaksikin ihmetyksekseni aloin puhumaan kahvakuulasta. Kahvakuulaharjoittelupaikaksi sovittiin Lupauksen oma sali seuraavaksi viikoksi ja viikon aikana lupasin tarkkailla omaa fyysistä aktiivisuuttani niiltä osin, että hyötyliikkuisin enemmän esimerkiksi skippaamalla hissit ja lyhyillä matkoilla julkiset. Tämä toimikin tosi hyvin ja koin jo ekan treeniviikon jälkeen piristyväni ja saavani ihan erilaista energiaa itseeni!

Mutta kuten otsikosta ehkä arvaatte, kaikki ei mennyt ihan kuin olisi voinut toivoa. Viikon päästä  toisella treenikerralla kahvakuuliin tutustuessa sama salilla tuntunut heikotus ja huono olo tuli takaisin! Eikä minään pienenä heikotuksena vaan ihan kunnon niskaotteella. Ihastuin liikkeisiin, jotka Sanna oli mulle suunnitellut ja tykkäsin kahvakuulasta muutenkin, mutta lopputulos oli se, että makasin heikotuksen vallassa Lupauksen lattialla itkien, kun en vain pystynyt heikon olon vuoksi tehdä liikkeitä! Onneksi PT:ni Sanna tiesi paljon myös terveysasioista kätilön koulutuksen vuoksi ja patisti mut terveyskeskukseen mittauttamaan hemoglobiinin ja verenpaineen ennen seuraavaa treenikertaa, joka olisikin vasta useamman viikon päästä.

Viikot treenien välissä meni hieman usvassa, kävin terkkarilla toteamassa verenpaineideni olevan melko matalat ja liian matalien hemoglobiiniarvojen vuoksi sain kehoituksen ryhtyä kunnon rautakuurille. Raudan puute on ollut riesanani ihan nuoresta saakka ja tätähän se verimakkaran ja appelsiinin himo uumoilikin, keho huusi rautaa ja sen imeytymisessä auttavaa C-vitamiinia. Innostuin kuitenkin Lupauksella tehdystä kahvakuulatreenistä niin paljon, että hankin kotiini muutamat kokovartalon treeniin soveltuvat kuulat ja aloin Sannan ohjeiden mukaan tekemään liikkeitä, jotka tuntuvat hyvälle ja kiinnitin huomiota arkiliikuntaan, sillä normaalissa arjessa heikotusta ei tuntunut juuri koskaan.

Kolmas ja tällä erää viimeinen treenikerta Lupauksella piti sisällään sekä liikkumista että myös henkistä treeniä. Sanna opetti mulle kehonhuollon kannalta tärkeitä liikkeitä ja puhuttiin paljon siitä, kuinka myös kehonhuolto ja etenkin ylävartalon jumien poisto hieronnalla saattavat parantaa verenkiertoani ja auttaa myös treenatessa ilmenevään heikotukseen. Viimeisen kerran lajina meillä oli muuten kotitreenin tehostus jumppakuminauhan avulla ja kun heikotusta edelleenkin ilmeni, patisti Sanna mut vielä ihan kunnon verikokeisiin, jotta jos heikotukseen olisi jokin vakavampi syy, se tulisi selville. Ensi viikolla olenkin menossa verikokeisiin ihan hyvillä fiiliksillä, sillä kuukauden intensiivinen rautakuuri on kyllä lisännyt energian tunnetta kehossa ja uskon, että syy heikotukseen saadaan hoidettua kevään aikana kokonaan pois.


Kuten tekstistäni saa kuvan, ei oma PT-harjoittelu ollut ollenkaan kuin Madonnalla. Onneksi! Vaikka mulla varsinkin toisen treenikerran jälkeen oli vähän epäonnistunut olo ja harmitus treenien epäonnistumisesta, huomasin jo kotona ettei PT:n kanssa treenaaminen ollut silti turhaa. Vaikka juuri sillä hetkellä en taipunut parempaan suoritukseen, sain Sannalta paperilla ja myös meiliin hyviä ohjeita jokaisen liikuntakerran jälkeen ja myös kimmokkeen lisätä arkiliikuntaa sekä kotitreeniä oikein tehdyin liikkein. Satsasin vielä viimeisen treenikertamme jälkeen 10 euroa treenikuminauhaan, joka onkin ollut tosi kiva apu kotona yläkropan liikkeitä tehdessä ja onneksi nyt on ihan mulle räätälöidyt ohjeetkin kuminauhan käyttöön.


Oli myös tosi kiva, että kun heikotus oli tullakseen, tuli se juuri PT:n kanssa, jolloin sain heti hyvät vinkit sen taltoitukseen sekä henkistä tukea harmitukseeni. Juuri eilen illalla mietin, että empatia on tosi tärkeä juttu PT:n ammatissa, jos mua olisi yhtään syyllistetty laiskaksi heikotuskohtauksen aikana, olisin lähtenyt suoraan ovesta ulos ja vannonut etten harrasta enää ikinä liikuntaa. Nyt fiilis on kuitenkin toiveikas, pienet PT:n oppien mukaan tehdyt kotitreenit ovat olleet kivoja ja varmasti tuolle heikotukselle löytyy vielä parannuskeino, jolloin pääsen takaisin kuntosalillekin vähän voimakkaamman treenin pariin. Siihen saakka kevyt arkiliikunta, kahvakuulat ja kuminauhajumppa sekä armollisuus itseä kohtaan toimivat vallan mainiosti. Ja onneksi nyt keväällä liikkua voi ulkona niin monin eri tavoin, potkulautakin on jo kaivettu varastosta ja pidemmät etapit hoituu helposti sen kanssa.

Käteen siis jäi paljon:
-hyvä fiilis
-kuntosalilaitteisiin tutustuminen ammattilaisen johdolla
-kuntosaliohjelma painoineen ja toistoineen
- eka kerta kahvakuulailua + innostus siihen
-selkeät ohjeet kahvakuulailuun
-kuminauhajumppaohjeet
-ohjeet kehon huoltamiseen ja verryttelyyn ennen kuntosalia
- paljon hyviä motivoivia ajatuksia
-fiilis, että riitän tällaisena kuin olen

PT-palvelut saatu Lupaus.fi
Treenikuteet saatu Yvette.fi