Käyköhän kenellekään muulle niin, että jos ostaa sekalaisen karkkipussin, niitä omasta mielestä parhaimpia juttuja säästelee ihan viimeiseksi? Mulla on monesti paha tapa jemmailla niitä ihanimpia juttuja, vaatteita, karkkeja ja ihan vaan postausideoitanikin pitkään ja hartaasti. Ja nyt, siis kuukauden jälkeen, olen viimein valmis menemään eteenpäin Rovaniemen syyslomareissumme kanssa, joten tässä on se ihan viimeisin (ehkä, en lupaa mitään) postaus ihanalta syyslomareissultamme Lappiin!

Kun kerroin meidän viettäneen peräti kolme yötä Napapiirin retkeilyalueella, jätin itselleni vielä pienen mahdollisuuden palata takaisin seikkailuumme esitellen Vaattungin kämppäkartanon alueen, jossa yövyimme. Vaattunki löytyy nimensä mukaisesti ihan Vaattunkikönkään vierestä ja siten myös Napapiirin retkeilyalueen yhden pääsisääntulon vierestä. Vaattungin kämppäkartanon nimellä helposti netistä löytyvä majoitusalue on Villin Pohjolan omistuksessa ja alueelta löytyykin jos jonkinmoista majoitusmahdollisuutta isoista hirsikämpistä yhden huoneen panoramamajoihin, joissa on ihan mieletön koko seinän kokoinen ikkuna, mistä tarkkailla luontoa ja toivottavasti myös revontulia!

Me saimme viettää kolme lomayötä Vaattungissa Jokiranta-huoneistossa, joka onkin varmasti paras ratkaisu pienelle lapsiperheille. Totta puhuttuna huoneisto oli meille melkein liian hyvä, sillä kahden ensimmäisen yön aikana harmittelin ettei kaikki sänkypaikat tulleet täytetyksi ja viimeiseksi yöksi kutsuinkin meille n. 20 kilometrin päästä Rovaniemen kaupungista yövieraita syömään, saunomaan sekä tietenkin retkeilemään ihan vierestä alkavalle luontopolulle.


Näkymät Jokiranta-huoneiston terassilta olivat muuten upeat, enkä tarkoita nyt pelkästään noita terassin vierestä puolukoita poimivia lapsia! Vaattunkiköngäs kuohusi lähes ikkunan alla hurjalla voimalla ja teki kyllä meihin kaikkiin ihan lähtemättömän vaikutuksen. Kolme päivää näissä maisemissa vastaa kyllä kahden viikon hiljentymisretriittiä ihan missä vain muualla.


Vaikka Vaattungin kämppäkartanon alueella oli aika paljonkin mökkejä, ei syyslomalla muita matkailijoita juuri näkynyt. Yhdessä isommassa mökissä vietti aikaa hieman isompi ranskalaispoppoo ja toinen huoneisto vieressämme oli kyllä käytössä, mutta ketään muita emme silti pihapiirissä nähneet. Tämä sopikin oikein hyvin, otimme ilon irti rauhallisesta sesongista ja vaikka tuvassamme toki oli hyvät ruuanaittomahdollisuudet, tulistelimme paljon myös ihan mökin vierestä löytyvällä, pelkästään majoittujille rakennetulla laavulla.

Hauskin muisto noilta päiviltä on ehdottomasti, kun Kaamos lähti jo laavulta sisään ja mä jäin suustani kiinni aluetta ylläpitävän työntekijän kanssa sen verran pitkäksi aikaa, että lapsi tulikin hakemaan mua laavulta takaisin. Ja tuli muuten ilman rihman kiertämää, kun mitäpä sitä vaatteita noin rauhallisessa paikassa päälleen laittamaan. Ainoa ongelma oli vain se, että pihalla oli jo ensilumen huntu sekä melko kirpsakka pakkanen :D Siinä hän sitten kuitenkin pisti takkini päällensä ja nautti muina miehinä kupposen glögiä ennen kuin hätistin hänet ja itseni mökkiin saunan lämmitykseen.


Vaikka me olemme todella mukautuvia ja vähään tyytyviä matkailijoita, on aina välillä tosi kiva, että reissaaminen ei ole mikään surviver-leiri. Nytkin mukana oli tottakai niin retkikeittimet kuin pannutkin, mutta pakko myöntää, että pitkien retleilyalueella vietettyhen ulkoilupäivien jälkeen oli enemmän kuin ihanaa laittaa takkaan tulet, lämmittää sauna ja tietää, ettei yön aikana tarvitse miettiä onko makuupussissa liian kylmä vai kuuma. Kun syyslomalle sattui vielä noin uskomattomat ilmat, ihanan kirpeä pakkanen ja kuitenkin superaurinkoinen keli, niin eihän meille jää mitään muuta vaihtoehtoa, kuin tulla takaisin Napapiirin retkeilyalueelle ja Vaattunkiin, kauas kaupungin vilskeestä.

Jos Napapiirin retkeilyalue, Vaattungin kämppäkartano ja Rovaniemi ylipäätään alkoi kiinnostamaan, lue myös:

Napapiirin retkeilyalue, perheretkeilijn unelma

Napapiirin sankareina

Huskyja näkyvissä!

Yöpyminen saatu