Kaupallinen yhteistyö kustantamo S&S:n kanssa

Triggerwarning: Tämä kirja on luettu samalla kun lapsi vietti aikaa Ipadin kanssa (Harry Potter ja Viisasten kivi äänikirjaa kuunnellen). 

Minulla oli tosi vaikeaa keksiä tämän postauksen alkuun mitään kivaa tarinaa, joka päättyisi aasinsillan kautta siihen, että juuri lukemani Kuinka kasvattaa diginatiivi on sekä ajankohtaisin että paras kasvatusopas, jonka olen koskaan lukenut. Sanon sen siis heti alkuun, tämä on todella hyvä kirja, jota suosittelen ihan jokaiselle vanhemmalle, jolla on alaikäisiä lapsia. 

Elämme kaikki maailmassa, jossa käytämme digilaitteita päivittäin. Minä kirjoitan tätä juttua tietokoneellani, te luette sen joko älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Monilla meistä on vieressä alaikäinen lapsi, jolle nämä yllä mainitut laitteet ovat arkipäivää siinä missä muukin tekniikka autoista kauppojen itsepalvelukassoihin. Digilaitteet ovat olleet läsnä lapsiemme elämässä aina. Ja meillä vanhemmilla on ongelma, sillä meillä kenelläkään ei ole kokemusta lapsuudesta, jossa tietotekniikka ja digitaalisuus olivat näin vahvasti läsnä, pitäisikö siis lapsilta kieltää laitteet - ihan vain varmuuden vuoksi?

Digilaitteet ovat tulleet arkeemme todella nopeasti. Vaikka kirjoitin Kaamoksen syntymän aikaan jo blogia, ei mulla ollut vielä mitään kokemusta älypuhelimista tai tableteista. Tästä on aikaa kuusi vuotta! Muistan hyvin, kuinka kaupungilla liikkuessa katselin silmät pyöreänä rattaissa istuvia taaperoita, joilla oli vanhempiensa älypuhelimet kädessä ja mietin että tuota ei kyllä ikinä tapahdu minun perheessäni. Kas kummaa, ensin tuli tabletti, sitten älypuhelin ja lopulta suomalaista Kapun metsää pelaava taapero. 

Mun tieni positiivisesti digilaitteisiin suhtautuvaksi vanhemmaksi alkoi siitä, että ymmärsin älylaitteista löytyvän paljon hyvää ja kehittävää tekemistä lapselle. Kun lapsen ikään kuuluu esimerkiksi muotojen oppiminen, toimii klassisen palalaatikkolelun rinnalla hyvin myös muotoja opettava lasten sovellus. Ja parasta on, että kumpikaan ei sulje toista pois! Näistä hetkistä lähtien mua on vaivannut kuitenkin pieni syyllisyys, joka nostaa päätään vähän väliä. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että minulla ei itselläni ole mitään kokemusta digitaalisista laitteista lapsuudesta, lankapuhelinkin sai näppäimet vasta ollessani 10 vuotias! Voinko siis tukea omaa diginatiiviani käyttämään teknologiaa, vai pitäisikö asiaan suhtautua syvällä varauksella vain siksi, että se on...helpompaa minulle. 

Satu Irisvikin ja Jenni Utriaisen Kuinka kasvattaa diginatiivi on, kuten alussa jo mainitsin, ihan hurjan hyvä kirja, joka ei päästä aina vanhempaa helpolla. Kirjassa suhtaudutaan lasten digilaitteiden käyttöön positiivisesti, mutta muistetaan rajat ja autetaan niiden rakentamisessa. Kirjasta löytyy konkreettisia vinkkejä rajojen asetukseen ja kerrotaan myös muita hyviä vinkkejä, esimerkiksi se miksi ruutuajan päätyttyä ei älylaitetta kannata vain repiä väkisin lapsen kädestä (been there done that). Yksi kirjan kyseenalaistama asia on ruutuaika ylipäätään, sillä vanhemmalle on liian helppoa vain päättää aika, jonka lapsi saa älylaitteella viettää. Tärkeämpää kun on huomata, ettei kaikki tekeminen ole samanarvoista ja tutustua lapsen tekemiseen ja olankohautuksen sijaan myös osallistua digitekemiseen. Tässäpä onkin muuten haastetta, ainakin oma lapseni saa tosi paljon onnistumiskokemuksia esimerkiksi Legon Mindstorms - Fix the factory koodauspelin kautta, mutta olen itse usein liian "kiireinen" osallistuakseni pelaamisen katseluun. 

Kuinka kasvattaa diginatiivi antaa paljon ajattelemisen aihetta digilaitteita käyttävien lasten vanhemmille, mutta erityisesti suosittelen kirjaa niille, joilla lapset ja digilaitteet ei vielä kuulu yhteen. Kuten yksi kirjan otsikko kuuluu: Tieto lievittää tuskaa. Ja tietoa on saatavilla paljon, kirja opastaa vanhempaa niin Youtuben maailmaan kuin sosiaaliseen mediaan ja nettipeleihin, mutta antaa myös käytöksen kultaisia sääntöjä, monia arkisia vinkkejä ja kumoaa virheellisiä väittämiä. Kirjassa käydään läpi netin vaaranpaikat ja miten niiltä voi suojautua sekä muistetaan myös se, että liika on aina liikaa.  Kirjailijoiden lisäksi äänessä ovat myös eri alojen asiantuntijat sekä iso joukko tavallisia vanhempia, jotka kertovat "näin meillä" vinkit lukijalle. 

Tiedän kyllä, että on enemmän kuin normaalia suhtautua uusiin asioihin varauksella ja jopa kieltää itselle vieraita asioita lapsilta. Toivon kuitenkin, että ilmapiiri lasten digilaitteiden käyttöön muuttuisi ajan kanssa entistä myönteisemmäksi, lasten sovelluksia kehitettäisiin ja pikkuhiljaa ymmärrettäisiin, ettei digittömään aikaan ole palaamista vaan digilaitteet ja niiden käyttö on osa arkeamme. Eikä se suurimmalla osalla käyttäjistä tarkoita 24/7 transsissa älypelin hakkaamista, ei siis lapsillakaan.

Faktahan on, että ilman älylaitteitakin lapsi tulee kyllä toimeen. Kuten me vanhemmatkin ilman autoa, mikroaaltouunia, digikameraa ja kännykkää. Se onko siihen ilman olemiseen vuonna 2017 mitään perusteltua syytä onkin toinen juttu. Perustellumpaa omasta mielestäni on ottaa asioista selvää, etsiä digiviihteen kultahiput, tehdä rajoja tiedon eikä pelon pohjalta ja uskaltautua itsekin  avoimin mielin mukaan digimaailmaan. Tässä seikkailussa Diginatiivin käsikirja on suuri apu, joka avaa kokeneenkin digiaikuisen silmiä valtavasti!

ALENNUS: Koodilla DIGIMUTSI saat uskomattoman 30% alennuksen Kuinka kasvattaa diginatiivi-kirjasta, kun tilaat sen viimeistään perjantaina 1.9.2017 kustantamo S&S:n verkkokaupasta. Hintaa paperikirjalle jää siis ainoastaan 15.40 euroa ja sähkökirjalle 11.90 euroa joten ei ainakaan ole hinnalla pilattu tämä varmasti ihan jokaiselle vanhemmalle ajankohtainen kirja. 

Nyt siis lapset pädille ja lukemaan, hop!