Suru, pelko ja murheet kuuluvat ihan jokaisen meidän elämään. Silti välillä tuntuu, että aivot vain reagoivat liian voimakkaasti kaikkiin negatiivisiin ärsykkeisiin ja fiilis ja ajatukset kiertävät kehää, joka tuntuu mahdottomalle. Viime viikolla aivoni lähtivät taas kiertämään tuttua negatiivisuuden kehää, jossa murehdin aamulla etten ole tarpeeksi aikaisin töissä ja töissä murehdin etten ole tarpeeksi aikaisin päiväkodilla. Ja sen välisen ajan murehdin kaikkea töihin liittyvää epäolennaista ja onneksi illalla kotona en murehtinut muuta kuin, että luomuaineksista tehty kasvislasagne kosahti tomaattimurskan muutteeseen ja jouduin laittamaan ah niin täydelliseen lasagneeni pussikastikeaineksia. 

Onneksi tällaisia murehtimiskausia tulee melko harvoin ja pystyn tunnistamaan turhan murehtimisen oireet ja psyykkaamaan itseni niistä eroin. Paras taikasana on Vastaisku ankeudelle-blogin Jennyn vanhasta postauksesta napattu kikka hokea itselle "nyt on näin". 

Lapsi kaatoi jogurtin päällensä juuri ennen lähtöä - Nyt on näin.

Sukkahousut roikkuivat päivän housun lahkeesta - Nyt on näin.

Vasu-keskustelu päiväkodilla ja lapsi kuumeessa - Nyt on näin.

Vapaapäivä ja migreeni - Nyt on näin.

Menkat alkoi metsässä - Nyt on näin.

Lapsi ei syö mitään kasviksia - Nyt on näin.

Joudun heräämään huomenna kuudelta viimeistelemään uutiskirjeen - Nyt on näin. 

Tapailemasi mies osottautuu naisia vihaavaksi persoonallisuushäiriöiseksi sekopääksi - Nyt todellakin on näin. 

Viime viikolla sain työkaveriltani hienon kaavion murehtimisen vähentämiseksi ja ajattelin jakaa sen myös teille yllä olevan kuvan kautta. Aina ei tarvitse hokea "nyt on näin", kun voin vain tarkistaa tuosta kaaviosta kannattaako päässä painavaa asiaa murehtia. Tämän lapun avulla olen selvittänyt jo monta murhetta alle minuutissa :D 

En silti sano, etteikö murehtiminen toimisi välillä positiivisena energiana, joka johtaa myös muutokseen. Eikä aina tarvitse olla kivaa, vaikka voimalauseet instagramissa niin väittäisivätkin. Omia tunteita kannattaa silti tarkkailla ja ottaa vastuu omista ajatuskeloistaan, jos murheet ja ärsytykset vievät liikaa tilaa omalta kovalevyltä. Joskus asioiden saaminen oikeaan perspektiiviin vie enemmän aikaa, mutta yllättävän usein olo helpottuu, kun itselle vain toteaa, että älä sitten murehdi!