Olen miettinyt, että millaisia asioita lapsi painaa vanhemmistaan mieleen ollessaan pieni. Että miten hän muistaa minut aikuisena ja miten kuvailee kavereilleen. "No se on semmonen puukorumutsi" on tullut monesti mieleen, sillä käytän nykyään tosi paljon isoja ja näyttäviä puukoruja, joista saan jotenkin hyvää fiilistä itseeni.

En ole koskaan innostunut mistään kovin hempeästä ja tyttömäisestä. Helmikorut ja herkät kultaketjut tuntuisivat itselläni yhtä huijaavalta kuin joku merkkilaukku tai tonnin stiflat. Siksi kuljen edelleen mieluiten kangaskassin ja tennareiden kanssa käyttäen ihanan värikkäitä puukoruja, jotka eivät maksa paljoa, mutta ovat fiilikseltään täyttä kultaa. Tai siis täyttä puuta, sillä puu on materiaalina muutenkin enemmän mieleeni.

En tiedä onko puukorut missään muualla nyt niin pinnalla mitä Suomessa. Onneksi meiltä niitä löytyy monelta eri merkiltä ja yksinkertaisen graafisuuden lisäksi nykyään löytyy myös meille väripanoksille sopivia malleja, muitakin kuin Uhanan pisarat. Ja vaikka en yleensä hanki koruja ihan liukuhihnalta, on tämän kevään aikana tullut hankittua useampikin puukoru, jotka ajattelin nyt esitellä teillekin. Kaikki koruni ovat siis suomalaisilta pikkumerkeiltä peräisin, tarkemmat ostopaikat löytyvät korujen yhteydestä.

Jostain syystä viime aikoina mua on sytyttänyt eniten luonto. Olen halunnut kulkea luonnossa, saada siitä energiaa ja varmaankin juuri luontokaipuuni vuoksi nämä pääskykorvikset kiinnittivätkin huomioni Toivolan Vanhalla Pihalla Jyväskylässä. Korut ovat Pauliina Rundgrenin suunnittelemia ja niissä on pieni emalikolmio keskellä. Väriksi valikoitui vihreä, väri johon en oikeastaan pukeudu ikinä mutta tykkään kovasti. 

Luontoon liittyy myös tämä Uhana Designin lehtikorvispari. Uhanalla on tullut tänä vuonna paljon kivoja kukka-aiheisia koruja ja vaatteita, mutta eniten muhun osui nämä pelkät lehdet, joissa on myöskin paljon vihreää. Koonsa puolesta lehdet ovat melko samankokoiset mitä pääskyt, mutta niiden väritys tekee niistä enemmän statementkorumaiset. Oljen väriset pääskyt eivät varsinaisesti erotu saman sävyisistä hiuksistani, mutta nämä kyllä huomataan varmasti ja ne tuovat kivasti eloa silloin, kun muu vaatetus on melko väritöntä (eli minulla ei koskaan).

Kesäkorujen lemppari lienee silti tässä. Mori Collectiven simpukkakaulanauha, aihe yllättäen luonnosta ja värinä vihreää. Löysin simpukat hetki sitten Instagramin kautta ja tykkäsin kovasti kolmen simpukan yhdistelmästä, joka toi koruun enemmän käätymäisyyttä ja erosi muista yhden yksityiskohdan riipuksistani runsaudellaan. Ostin korun Iso Robertinkadun Frank/ie:sta (eli entisestä OVVN:sta)

Kivoja ja vähän erilaisia puukoruja on ollut hankala löytää ja näissä oli jotain jotain kivaa merenneitomaisuutta ja tyttömäisyyttä, mitä en monista isommista kaulakoruistani löydä. Alitajuisesti tottakai luulen, että tämä koru tekee mustakin herkän ja hennon merenneidon ja voin vain uiskennella koralliriutoilla miettimättä tämän maailman murheita. Sitä odotellessa.