Tämän päivän agenda oli päästä aikaisin ylös sängystä ja käydä tsekkaamassa Galleria Rankassa Sukupolvihäiriö-näyttely, jossa Erkki-papan teoksia oli esillä. Näyttely on muuten avoinna kuun loppuun, joten muutenkin jos haluatte ilmaista ja mukavaa tekemistä, kannattaa siellä poiketa viikonlopun aikana. Olihan se melko haikeaa, vaikka ei taatusti viimeinen näyttely, jossa Erkin maalauksia on esillä. Toivotaan myös, että ne tuhannet tunnit papan videoita saadaan joskus esille - toki tiivistetyssä muodossa, sillä eihän sitä määrää erkkikään jaksaisi muuten katsoa. Niiden läpikäymiseen vaan saattaa mennä aikaa, pappa kun kuvasi vuodesta 1987 lähtien KAIKEN. Ja kun sanon kaiken, tarkoitan että kaiken. Jos jollakin on about 20 vuotta vapaata aikaa, niin kannattaa soitella perikunnalle...
Näyttelyä ennen Yle haastatteli Kaamoksen isää hänen työhuoneellaan ja me menimme siksi aikaa notkumaan Fafa'siin. Ruuanlaitto on ollut nyt vähän retuperällä. Tai siis on ollut retuperällä ja ihan huolella onkin. Onneksi on ravintolat. Ja onneksi on ihmisiä, kuten ystäväni Maria, joka oli eilen tehnyt ison lasagnen, jonka hänen miehensä vielä kuskasi uunilämpimänä ovemme taakse toiselta puolelta Itä-Helsinkiä. Kyllä siinä meinasi itku ovella tulla, kun ei tarvinnut lämmitellä pahanmakuisia jauhelihakepakoita iltaruuaksi. Tämän pistän mieleeni: kun jollain on surua, tee hänelle lasagne.
Ruuanlaittohaluttomuudesta riippumatta fiilikset alkavat jo pikkuhiljaa olemaan noususuhdanteiset. Huomenna on jo työhommia ja lauantaina osallistumme Leluteekin Emilian ideoimaan mielenosoitukseen "Ei rasismia minun nimissäni". Mielenosoituksessa vastustamme sitä, että meidän (meidän tapauksessa siis naisten ja lapsien) turvallisuuden nimissä vaaditaan rajoja kiinni ja partioidaan kaduilla. Ei tarvitse vaivautua. Ja ihan vain näin ohimennen sanottua rasistien on turha vaivautua edes kommentoimaan tänne blogiini asiaa, sillä yhtään rasistista kommenttia ei tähän blogiin tule.
Jos siis löytyy kiinnostusta osoittaa mieltä, nyt olisi matalan kynnyksen mahdollisuus kansalaisaktivismiin. Tulette vain lauantaina klo14.30 Rautatientorille! Me askarreltiin Kaamoksen kanssa jo kyltti tapahtumaan. Virallisen askartelun jälkeen Kaamos halusi vielä askarrella oman kyltin, jossa luki "Ei miehille". Saas nähdä minne se sen kanssa meinaa lähteä heilumaan, mutta sen sanon että minä EN OLE mukana. :)
Kiitos kaikille surussa mukana eläjille. Luetaan noita ihania viestejä varmasti vielä myöhemminkin, kun päästään taas arkeen kiinni.
4 kommenttia
Teillä on kyllä ihan design-kyltti! Ihanaa kun jaksat tulla mukaan, kiitos siitä.
VastaaPoistaHyvä kuolemankäsittelykirja lapsen kanssa on Tyttö ja naakkapuu. Voi että. Tsemppiä. Auts.
VastaaPoistaKirjastontäti vinkkaa, että myös Britta Teckentrupin Muistojen puu on sellainen kirja, josta voi olla apua kuoleman ja surun käsittelyssä lapsen kanssa. Oli tälle vinkille sitten tarvetta nyt tai vasta joskus myöhemmin.
VastaaPoistaTuo lasagnejuttu on kyllä aivan ihana esimerkki aidosta välittämisestä <3 Toivotan jaaksamista ja parempia päiviä!
Kaamokselle terkut ja BObles bongattu!
VastaaPoistaKommenttien valvonta päällä.