Eilen oli tosi pitkä päivä. Lähdin Kaamoksen kanssa kaupungille jo yhdeksältä aamulla ja päivään mahtui myös tylsää palaverissa istuskelua, joten kiitokseksi kärsivällisyydestä kävimme myös Designmuseossa leikkimässä. Sopivasti myös pappa saapui kaupungille samaan aikaan, joten saimme seuraa Lapsen vuosisata-näyttelyyn.

Lapsen vuosisata on siis sama näyttely, minkä näin hetki sitten Köpenhaminassa. Kuitenkin, koska nyt oltiin Suomessa, oli suomalaisia lasten designin helmiä huomattavasti enemmän nähtävillä mitä Köpiksessä. Fiilis näyttelyssä oli toki tutumpi, mutta kyllä musta myös toteutus oli lapsen kannalta parempi, mitä Tanskan versiossa. Tanskassa huomion vei oikeutetusti oman maan Boblesit, kun taas Suomessa Boblesien lisäksi lapsille oli kasattu hervottoman iso Lappsetin monitoimileikkipaikka liukumäkineen kaikkineen. Muuten Designmuseon näyttely oli Köpistä suppeampi, mutta myös näyttelytila oli pienempi.

Lapsen vuosisata ei ehkä tarjoa mitään erityistä ahaa-elämystä suomalaiselle näyttelyvieraalle, sillä näyttelyn ehdottomasti kiinnostavin asia, äitiyspakkaus, on meille melko tuttu juttu. Melkeinpä sanoisin, että ensi toukokuussa uudelleen avautuva Lasten Kaupunki leluvitriineineen ja koulumuseoineen on kiinnostavampi kokonaisuus. Mutta koska Lasten Kaupunki ja myös Päivälehden museo ovat kumpikin remontin alla, saa perheellinen museokävijä olla iloinen, että edes jotain lapsille suunnattua tarjontaa ylipäätään löytyy. Eikä Lapsen vuosisata huono missään nimessä ole, sillä aihe on kiinnostava ja nostalgikkona tykkään fiilistellä vanhoja tavaroita. Jotain silti jäi nyt puuttumaan, olisikohan se ollut ihan vain se uutuuden viehätys.

Pääasia kuitenkin oli, että lapsella oli nastaa!

Seuraa blogiani Instagramissa, Facebookissa ja Bloglovinin kautta.