Takki: Raiski (saatu), paita:Nanso (saatu), housut: Excuse My Bon Bon, kengät: Palladium

Pakko myöntää, että olen sesonkipukeutuja ja teen juuri kuten 98% muistakin suomalaisista: keväällä pastellia ja raitaa, syksyllä murrettuja sävyjä. Tietenkin. Olen yrittänyt nyt monena aamuna laittaa päälleni mintunvihreää huiviani ja pantaani, mutta ei ne vain mene. Tiedän, että pukeudun jouluun asti murrettuihin, paitsi ihan ennen joulua saatan seota amerikkalaishenkisesti puna-valkoiseen ja sitten joulun jälkeen hengaan hetken melko ankeissa väreissä. Kunnes kevätaurinko alkaa pilkottamaan ja vaihdan pastelleihin. Ja raitoihin. (Ja leikkaan etutukan, jota kasvatan koko kesän pois vain toistaakseni saman leikkausvirheen seuraavana keväänä.) Kesä on oikeastaan ainoa vuodeaika mihin mulla ei ole värikoodia, mutta pukeutumisen suhteen kesä on muutenkin tylsää aikaa.

On oikeastaan aika turvallista olla virran vietävänä ja muoti-insinöörien vallan alla. En koskaan jaksa miettiä etukäteen seuraavan päivän vaatteita ja valitsemista helpottaa kummasti sesonkipukeutuminen ja vuodenaikojen sykli: nyt kun aamulla näen jotakin viininpunaista, oranssia tai keltaista vaatekaapissa, kelpuutan sen päälleni tyytyväisenä.

Oikeastaan ainoa asia, joka pysyy sesongista toiseen samana on sininen takki. Sinistä löytyy niin kuoriversiona, untuvana kuin paksumpana toppatakkinakin. Tämän talven tavoitteisiin voisikin lisätä jonkun muun värisen takin. Mikähän se voisi olla?

ps. muistakaahan Raiskin alekoodi oimutsimutsi15, jolla saa -15% alen verkkokauppatilauksista! Pari postausta alempana lisätietoa aiheesta.

Seuraa blogiani Instagramissa, Facebookissa ja Bloglovinin kautta.