Koska olen lumilautaillut pienestä pitäen, mua on harmittanut etten ole ikinä opetellut skeittaamaan kunnolla. Suurin ongelma on tietenkin ollut oman laudan puute sekä siitä johtuva treenaamisen puute. Muutama vuosi päätin hankkia itselleni ekan oman skeittilaudan ja tilasin sen tyhmänä netistä ilman mitään tietoa millaisen laudan olen tilaamassa. Yllättäen lauta olikin ihan hirvittävän hankala, eikä sen päällä edes pysynyt kunnolla.

Tälle kesälle olen huomannut, kuinka meidän pihan pikkutytöt ovat innostuneet skeittaamaan pienillä värikkäillä muovilaudoillaan ja pysyvät hyvin tasapainossa lautojensa kanssa. Muistin nähneeni Globen samanhenkisiä lautoja eräällä showroomilla ja pyysin paria lautaa lainaan, sillä halusin testasta voisiko laudan mallin vaihto helpottaa laudalla liikkumista. Kun kaverini Anne kertoi poikaystävänsä omistavan vielä longboardin, kannoimme kaikki käytettävissä olevat laudat läheisen ala-asteen parkkipaikalle ja aloimme testailemaan mitä eroja laudoissa on.

Ja kyllä naapurintytöt olivat hyvin lautansa valinneet, pehmeäpyöräisellä pienellä kruiserilla homma tuntui heti helpommalta, mitä omalla laudallani ikinä. Musta muovilauta oli aluksi suosikkini, koska se jousti mukavasti, lopulta kuitenkin mulle mukavimmalta tuntuivat Globen puinen kruiseri sekä Annen poikaystävän Gravity-merkkinen longboard,  näistä kahdesta kruiseri tuntui helpommalta vauhdin potkimisen kannalta. Anne taas ihastui ekaa kertaa kokeilemaansa longboardiin ja nyt olemme rullailleet kaksi iltaa harjoitellen ihan perusjuttuja: jarruttamista, etummaisen jalan kääntämistä vauhdissa sivuttain ja no ylipäätään rullaamaan ilman kaatumisen pelkoa. Ja mikä mahtavinta, oikean tuntoisen laudan myötä myös kehitystä tapahtuu eikä skeittaaminen ole sellaista tuskaista hinkkausta, mitä omalla laudallani.

Muistan jo pienenä opetelleeni asioita kuten lumilautailua ja footbagin peluuta sinnillä ja sisulla ja oppineeni sitkeän harjoittelun kautta paljon. Ja aion kyllä jatkaa skeittitreenejä nyt kun tiedän millaisella laudalla kannattaa treenata. Tahkoamisen tuloksena on kuitenkin usein muutama onnistuminen ja hankaluuksien jälkeen ne tuntuvat aina ihan mahtavalta.Tykkään muutenkin fiiliksestä, jossa urheiluväline alkaa tuntumaan tutulta ja taito alkaa menemään alitajuntaan, kuten polkupyöräillessä. Tai viimeksi melomista opetellessa.

Loppuun pieni sattumus eiliseltä: Lähdön hetkellä olin jo niin ärsyyntynyt omaan lautaani, että uhkasin laittaa sen Kallio kierrättää-facebookryhmään vitosella myyntiin. Anne kuitenkin halusi ostaa laudan multa kympillä, ja kun yritin kertoa kuinka huono lauta oikesti on, totesi Anne ettei edes aio skeitata sillä, vaan rakentaa siitä hyllyn. Selvä :D

Seuraa blogiani Instagramissa, Facebookissa ja Bloglovinin kautta.