Frisbeegolf on kiva laji, mutta hellesää ei kyllä ole paras ajankohta sille. Tämä tuli todistettua tänään, kun heitimme Marian kanssa pari tuntia kiekkoja Kivikon frisbeegolfradalla pitkissä lahkeissa. Shortsit olisi ollut poikaa, mutta kumpikin meistä halusi pitää jalkansa ötökkävapaina koko heinikon, laskettelurinteen ja metsän sisältävän radan läpi, joten lahkeet oli ihan must.

Naama hikoili ja aurinkorasvat tippuivat hikipisaroiden kanssa pyyhkeeseen, lippis jäi kotiin (kiitos Marialle huivilainasta) ja vesikin oli ihan lämmintä. Evääksi hakemani suolakeksit jäivät valintatalon kassalle ja kun viimein lähdin pyöräilemään kaikkeni antaneena kotiin, eksyin kehä1:lle :D

Kaiken kukkuraksi mä olin ihan tosi surkea heittämään tänään. Maria totesi, että mä naisellisesti saattelen kiekon matkaan ja huomaa, ettei mua selkeästikään vituta. Silloin kuulemma lentää parhaiten, kun on angstit pinnassa. Oikeasti mä kyllä luulen, että mun pitäis vaan heittää enemmän ja harjoitella heittoja jonkun tekniikkaa tietävän seurassa. Kevään ohjatut heittotreenit ovat vaan jääneet yksi toisensa jälkeen väliin ja tässä on tulos.

Aina ei voi voittaa.

Seuraa blogiani Instagramissa, Facebookissa ja Bloglovinin kautta.