Helsingissä on kyllä toinen toistaan hienompia lastentarvike/lelukauppoja. Vaikka olen käynyt jo useampaan kertaan Fredrikinkadulla Papershopissa työpajoissa, en ollut edes huomannut seinän toisella puolella sijaitsevaa Ziccoa. Saimme kuitenkin viime viikolla kutsun tulla piipahtamaan Ziccossa, sillä siellä myydään sveitsiläisen Micron suosittua  Mini Micro potkulautaa sekä isompien lasten Maxi Micro-potkulautaa, mistä utelin käyttökokemuksianne edellisessä potkulautapostauksessani.

Pääsimme siis Ziccoon tutustumaan tähän omaa lautaamme jämerämpään ja muokattavampaan kolmipyöräiseen potkulautaan ja kuulemaan muutenkin vähän lisää potkulautailusta kaupungissa. Hyvät neuvot ovat kyllä aina tarpeen, varsinkin kun potkuttelija on vasta alle 4-vuotias huimapää.

Ensimmäinen ohje, jonka saimme liittyi kypärän käyttöön. Nykyään kypärän käyttö lienee kaikille itsestäänselvyys, mikä on hyvä juttu. Kummallinen ajatuskin, että sain itse ensimmäisen kypäräni vasta ekaluokalla ja oikeastaan vasta rullaluistelun myötä aloin käyttämään sitä säännöllisesti. Pyöräillessä kypärä on tullut varusteeksi itselleni vasta lapsen myötä ja unohtelen sen itseltäni vieläkin. Onneksi lapselle on itsestäänselvyys, että aina kun alla on luistimet, pyörä tai potkulauta, on päässä kypärä. Ja kypärä on asia, mitä potkulautaillessa suositellaan niin lapsille kuin aikuisillekin.

Toinen vinkki, jonka sain liittyy tien ylittämiseen. Kun pieni lapsi ylittää potkulaudalla tietä, kannattaa se ylittää kävellen. Etenkin Helsingin keskustassa on paljon raitiovaunukiskoja, joihin lauta saattaa jäädä jumiin helposti ja muutenkin kadunylitys on turvallisinta aina kävellen. Lapsi kannattaa siis opettaa heti suojatien yli kävelyyn potkuttelun sijaan.

Kolmanneksi on hyvä tietää ettei Euroopassa ole yhtä oikeaa tapaa ajaa potkulaudalla liikenteessä ja siksi matkustaessa kannattaa ottaa selvää rinnastetaanko potkulauta pyöräksi vai voitko potkutella jalankulkijoiden joukossa. Suomessa potkulauta rinnastetaan usein jalankulkijaan ja lapsen kanssa hitaasti potkutellessa kävelytie on hyvä sekä potkuttelijalle että muille liikenteessä kulkijoille. Maxi Microlle suositellaan muuten korkeintaan 20 kilometrin tuntivauhtia.

Udeltuani siitä miksi Mini Micro ja Maxi Micro tuntuvat olevan jokapaikassa se suositelluin potkulautamalli sain kuulla yllättävän tarinan potkulautojen taustalta. Muutama englantilaismamma oli ihastunut Mini Microon niin paljon, että olivat halunneet alkaa maahantuomaan niitä Sveitsistä Englantiin. Myös heidän pienet lapset olivat ihastuneet kolmipyöräisiin skuutteihin niin kovasti, että kun Mini Micro oli jäänyt liian pieneksi, he olivat halunneet isomman samanlaisen potkulaudan. Ja vasta Mini Microjen suuren suosion jälkeen ja näiden englantilaisnaisten ehdotuksesta Mini Microlle oli kehitelty uusi isompia lapsia palveleva kolmipyöräinen potkulauta, joka kestää ainakin 50 kiloista lasta ja jonka ohjaustangon korkeus on säädettävissä lapsen kasvaessa. Maxi Micro on siis suunniteltu asiakkaiden pyynnöstä tarpeeseen ja hyvin on suunniteltukin, Englannissa noin 9/10 pienten lasten potkulaudoista ovat joko Mini Microja tai Maxi Microja.

Se miksi minut kutsuttiin Ziccoon taas liittyi siihen, että halusitpa vain katsoa ja kokeilla tai valita jonkun tietyn värin, Zicco pystyy hankkimaan haluamasi laudan nähtäville muutaman päivän varoitusajalla suoraan maahantuojalta. Myymälässä pystyi myös testaamaan lautaa käytännössä ja toteamaan heti onko esimerkiksi käden kulma Mini Microa ohjatessa suositellut 90 astetta vai sopisiko lapselle paremmin säädettävä ja tukevampi Maxi-malli. 110 cm pitkä Kaamos oli jo oikeasti vähän liian pitkä Mini Microlle, joten ikäsuosituksien sijaan kannattaa miettiä lapsen kokoa ja tietenkin myös fyysisiä taitoja. Pitkä ja voimakas lapsi saattaa pitää enemmän isommasta laudasta, iästä riippumatta.

Saimme Ziccosta mukaamme punaisen Maxi Micron testilaudan, mutta mitään suurensuuria testituloksia ei vielä ole kertynyt. Hankinnassa on nyt ensimmäisenä hyvä lukko skuuttiin ja muutenkin ollaan vasta tutustumisvaiheessa. Ensikokemuksilta voin jo todeta, että oma lautamme ja Maxi Micro ovat yllättävän erilaisia lautoja, joten odotan jo innolla, että pääsen kirjoittamaan tarkemmin ominaisuuksista!

Ja arvatkaapa onko mulla itselläni myös potkiskuume? ON! Potkuttelu vaikuttaa niin hauskalle hommalle, että harkitsen ihan vakavissani aikuisten potkulaudan hankintaa kesäksi. Mä olen onnistunut välttämään kaikki bugabookuumeet ja laatikkopyörähaaveet, mutta potkulautaa pitää kyllä harkita. Se nimittäin olisi tosi näppärä myös työmatkoilla siirtyessä metroasemalle ja matkaillessakin pyörää helpompi kapistus kuljettaa esimerkiksi linja-autossa. Yksi kukkakuosinen on jo hieman kiikarissa, pitäisi vain käydä tutkimassa livenä olisiko siinä tän kesän kulkupeli :)

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.