Kävimme tänään päivällä Nuuksiossa ja illalla oli tavanomaista kovempi nälkä. En kuitenkaan jaksanut lähteä ulkoilupäivän päätteeksi kauppaan ja siksi oli pakko kaivella kaapista jämiä, joista sai aikaan kunnollisen aterian.

Pakasteesta löytyi itse tehtyä tomaattikastikepohjaa, mihin sekoitin raakaa valkosipulia pari kynttä, yrttejä, himpun verran chiliä, vähän chorizoa ja eilisestä kreikkalaisesta salaatista kaappiin jääneet jämät fetaa. Eli vähän niinkuin italialais-espanjalais-kreikkalaista tälle illalle. Ruokaguruilla taisi jäädä pari sydämenlyöntiä väliin? ;)

Olen huomannut käteväksi pakastaa perusjuttuja kuten pastakastiketta pieniin pussukoihin, jotta hädän hetkellä illallinen on nopeasti valmis. Tomaattimurskasta, selleristä, tomaattipyreestä, suolasta, sokerista ja yrteistä keitetty ja oliiviöljyllä kruunattu pastakastike on luksusta pikaruokana, yleensä kun keittelen kastiketta useamman tunnin. Nirson kämppiksen takia joudun ikävä kyllä vetämään kastikkeen sileäksi tehosekoittimella, tai sellerit jäisi syömättä.

Nyt ajattelin vielä pilkkoa meille tuoretta ananasta lautaselle, arvatkaapa miksi? Epäilisin että pasta-annoksen suola löytyisi silmieni alta aamulla, ellen nyt napsisi ananasta ja joisi päälle raikasta vettä... ihanaa tämä vanheneminen ja sen tuomat lieveilmiöt!

Mukavaa lauantai-iltaa!

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.