Kuten muutama postaus sitten kerroin, pääsimme täydellisellä xl-jengillä pienelle irtiotolle Viking Gracelle. Mukana oli Joanna, Veera, Mimmi ja Lontoon blogiserkkumme Hanna sekä kutsuvan tahon, Junarosen Anu ja Heidi. Olipa mukavaa olla ensimmäistä kertaa ikinä "tyttöjen kanssa" laivalla, sillä mä olen aina kulkenut laivamatkat joko lapsen kanssa tai miesseurassa. En edes ymmärrä miten olen voinut välttää tällaiset huvimatkat naisten kanssa!

Viking Gracehan lähtee Turusta Tukholmaan vasta yhdeksän aikoihin illalla, joten lähtiessämme aikaisin Helsingistä, meille jäi hyvin aikaa hengailla Turussa valmistautuen illan kohokohtaan eli Kari Vepsän keikkaan... ensiksi pyörähdimme kuitenkin Skanssin Selectedistä valitsemassa laivavaatteet, Junarosen mallistosta tottakai. Saimme vaatteet omaksi, joten valitsin käytännöllisesti mustat farkut (koko 44), 3/4 hihaisen t-paidan (koko L) ja neuletakin (koko M), joita mulla tulee arjessa käytettyä paljon. Joku sanoisi että tylsää, mutta mä sanon että varmaa.

Skanssin jälkeen kävimme vielä Turussa syömässä ihan loistavassa Tintå-nimisessä ravintolassa. Lasi kuohuviiniä ja valkoviiniä alkoi tehdä tehtäväänsä niin hyvin, että laivalle pääsy alkoi kutkuttaa entistä enemmän. Ja sehän toki oli pääasia koko reissussa.

Laivalla pääsimme ekana iltana syömään perusbuffaan ja seuraavana päivänä à la carte ravintolaan joten nälkä (eikä jano) päässyt vaivaamaan, mikä on tietenkin hyvä mainita. Todellisuudessa muutama drinksu päivän mittaan ja raskas illallinen alkoholin kera verotti jaksamista niin, että 3/7 seurueestamme ylipäätään kykeni liikkumaan Vepsän keikalle. Ja todettakoon, että minä en todellakaan ollut yksi kolmesta, vaan könköilin bilemekossa ilman sukkahousuja Mimmin hyttiin muka aloittelemaan. Oikeasti makasimme koomassa vierekkäin peiton alla parisängyssä ja yritimme juoda kuovuviiniä siinäkään onnistumatta. Lopulta könysin omaan hyttiini lukemaan kirjaa ja heräsin aamulla täydessä tällingissä siihen, kun Hanna hakkasi vimmatusti ovea, että nyt aamupalalle. Ylhäällä olevasta kuvasta voittekin huomata tuon trendikkään aamuheiton tukassani :D

Aamupalan jälkeen jatkoin päivää tietenkin päiväunilla, kunnes taas joku halusi murtautua huoneeseeni koska piti lähteä spahan. Kauhean rankkaa matkustamista siis, haha! Gracen spaosasto oli tosi mukava paikka, minne ehdottomasti suosittelen visiittiä siinä puolen päivän maissa, milloin porealtaasta voi katsella ruotsalaista saaristoa ja imeä ehjän maailman tuntua kitusiinsa. Välillä kävimme ihanan tuoksuisessa höyrysaunassa ja jäähuoneessa, kunnes olin niin euforisessa tilassa että kävin ostamassa itselleni sen pari postausta sitten esitellyn Junarose-hameen. Hametta oli hyvä ulkoiluttaa vielä matkan päätteeksi à la carte raflassa, jonka jälkeen palasin hyttiin...

vain huomatakseni, että siivoajat olivat käyneet ottamassa petivaatteet ja pyyhkeet jo pesuun ja että työkännykkäni oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Paniikissa juoksin pitkin Gracea tarkastaen mm. span ja ravintolan kunnes ymmärsin, että puhelimeni olisi mitä todennäköisimmin hytistä poistetun saunatakin taskussa! Ja onneksi, muutaman puhelun ja paniikkisekoamisen jälkeen puhelin kiikutettiin minulle viime minuutilla ennen laivasta poistumista suoraa laivan likapyykkikasasta. Ja samalla hetkellä kun puhelinhysteria vaihtui hysteeriseen nauruun tapasimme viimein Kari Vepsän! Jokaisella hetkellä oli siis merkitys ja ilman pyykkiin joutunutta puhelintani olisimme missanneet tämän:

Kuvat: Veeran kamerasta paitsi #vepsie Joannan

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.