KERRAN PARTIOLAINEN, AINA PARTIOLAINEN?
30.8.14Yksi tämän viikon jännimmistä jutuista oli partion aloittaminen uudelleen, vuosien tauon jälkeen. Minä liityin partioon ja Kaamoskin saa kuulemma tulla retkille mukaan, kuinka kivaa! Ensimmäisenä virallisena partiolaisjuttuna pääsimme osallistumaan lippukuntamme syksyn avaukseen ja syömään muurinpohjalättyjä kolomme läheisyydessä olevaan puistoon. Vettä satoi, mutta hauskaa oli!
Uusi partiokipinäni alkoi elokuun alussa, kun pääsimme naapurin Viivin kanssa tutustumaan Pertiomestari 2014-ohjelman kuvauksiin Kemiönsaareen. Munhan piti valitettavasti lähteä leiristämme pois nopeasti nousseen kuumeen ja nielutulehduksen takia ja harmistus oli niin hirvittävä, että päätin että tämä ei jää tähän. Kun paikallislippukuntamme rekrytoi uusia partiolaisia kyläjuhlassamme, menin juttelemaan ja homma vaikutti niin mukavalta, että halusin mukaan toimintaan. Omaa viikottaista ryhmää en vielä halunnut ottaa itselleni, mutta lupasin olla käytettävissä joka toinen viikko kun Kaamos on isän luona yötä. Myös Kaamos saa kuulemma osallistua retkille ja leireille minun kanssani, mikä on tosi mukavaa. Partiossahan ikäraja menee yleensä koululaisissa, mutta onneksi uudessa lippukunnassa ei tuijotella liikaa sääntöihin :)
Ensimmäiset hommat on jo sovittu ja pääsemme viikonloppuretkellekin ennen lumia. Ihan huippua! Sitä ennen pitää tietenkin katsoa ensi maanantaina 1.9. alkavaa Partiomestari 2014-ohjelmaa, joka tulee klo 16.30 Kakkoselta
Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.
8 kommenttia
Mäkin haluun!! Anorakki eka ja sitten partioon;)
VastaaPoistaNo sun pitää kans tulla! Mutta ehdottomasti eka anorakki ja talveksi Bula-hattu :)
VastaaPoistaOnpa mahtavaa, että innostuit taas! Itsehän olen elämäntapapartiolainen oman lippukunnan puutteessa. Kasvattilippukunta ottaisi hommiin ilomielin, mutta tunti suuntaansa (tai puolitoista käytännössä) on liikaa koiralliselle ja perheelliselle ihmiselle.
VastaaPoistaMitä nuorempina penskat saa koukutettua harrastukseen, sen parempi! Mä olin itse ekalla partioleirilläni kypsässä kahden kuukauden iässä. Seilasin vuorotellen isän, äidin ja ties kenen johtajan sylissä, ja siitä se sitten lähti :D 30 vuotta myöhemmin hengailen edelleen partiojutuissa, nyt mukana seilaa (onneksi omilla jaloillaan) kaksi koiraa.
Kyllä aikuiset partiolaiset ovat aina voineet ottaa omat lapsensa (ja tarvittaessa ei-partiolaisen puolison) mukaan leireille ja retkille. Jäisi ja olisi jäänyt todella moni leiri tekemättä, jos aikuiset käytännössä suljettaisiin pois toiminnasta ensimmäisen lapsen syntymästä siihen asti, että perheen nuorimmainen on koulussa.
VastaaPoistaMeidän esikoisemme oli ensimmäisessä partiotapahtumassa parin viikon iässä.
Olen tykkäillyt ja seuraillut sun blogia säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta viimeistään partiolaisuutesi tekee musta nyt tosifanin! Huikeeta! Oispa sun tyyppisiä tyyppejä lisää. Aikuisia jotka on valmiita antamaan omaa aikaansa nuorten ja lasten hyväksi. Unohtamatta tietenkään sitä, että partiolaisilla vaan on hauskempaa. Tervetuloa takaisin! t: naapuripiirin typy jonka bebe on kulkenut partiotapahtumissa alle kk vanhasta asti.
VastaaPoistaIhan mahtavaa, että lähdit mukaan! Partio on huippu harrastus ja niitä apukäsiä kyllä kaivataan reissuillekin ja tapahtumiin. Toivon sulle pitkää partiopolkua, uusia ystäviä ja kivoja partioretkiä ja -hetkiä :)
VastaaPoistaMinäkin liityin! Lapsena olin kateellinen kun kaverit kävi partiossa. Viime syksynä omat lapset aloitti, nyt minä! Ihan huippua!!! Onnea ja suuria seikkailuja!
VastaaPoistaJee, hyvä Elsa. Partio on kivaa! :) Meilläkin molemmat naperot on kulkeneet partiotapahtumissa aina mukana, viimeksi kesällä Lounais-Suomen piirileirillä. Siellä oli oikein päiväkoti, jossa aikuisten alle partioikäiset lapset saivat viettää päiväänsä kun vanhempi oli työtehtävissä.
VastaaPoistaKommenttien valvonta päällä.