Kuten sanottu, Rauman reissuun mahtui paljon ja nyt olisi vielä tämä yksi reissupostaus ennen seuraavan viikonlopun reissua! Olimme sopineet Jotain tekemistä-blogin Pian kanssa tapaavamme lauantai-iltana Rouva Mannerin majatalossa ja jatkavamme siitä Rauman merimuseolle katsomaan näyttelyä sekä syömään Ravintolapäivän ruokia merimuseon ravintolaan.
Matkalla merimuseolle Pia päättikin esitellä meille kotiseutuaan vähän enemmänkin ja päädyimme aloittamaan kesäisen lämpimän illan merenrannalta minne Kaamoksen talviturkkikin jäi. Nyt kun meillä todistetusti on jäänyt jotain Raumalle,on sinne pakko palata takaisin ;) Kuten minä ja Pia, myös Kaamos ja Anni tapasivat ensimmäistä kertaa ja tulivat niin hyvin toimeen kuin tavaroiden ja asioiden omimisiässä olevat voitat toimeen tulla. Eli hyvin muuten, paitsi merimuseossa olisi pitänyt tuplaruorit leikkimiseen.
Tämä on juuri niitä mukavia puolia, kun matkustaa lapsen kanssa kaksin: on aikaa ja halua tutustua ihmisiin, kun muuten ei aikuisseuraa oikein saa. Ja muillekin bloggaajille vinkiksi, että kun matkustatte, kannattaa paikallisiin bloggaajiin tutustua. Ainakin meillä juttu luisti kuin vanhoilla tutuilla ja Pia innotti mut yhteen juttuunkin mukaan, mistä kerron sen onnistuessa hieman lisää. Uu, mystistä! ;)
Seuraavaksi lähdemmekin blogissa uuteen seikkailuun muun muassa Riikan, Emman ja Annin kanssa! Niitä joita matkapostaukset tylsistyttävät voin lohduttaa vain sillä, että talvella niitä tuskin tulee tähän malliin. Mutta nyt kun mennään, niin jutut taatusti näkyvät blogissa!
Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.
4 kommenttia
Ajattelin kirjoittaa kommentin koska olen blogisi lukija, enkä ole aiemmin kommentoinut. Tämä asia on mietityttänyt monen bloggaajan kohdalla, joten uskallan nyt viimein kysyä; Oletko muuten koskaan tullut miettineeksi lasten kuvien nettiin lataamisen haittapuolia?
VastaaPoistaPedofiilit nyt löytävät tyydytystä vaikka kävelemällä julkisella uimarannalla, mutta esimerkiksi mitä sitten jos lapsen koulukaverit löytävät näitä paljaspyllykuvia?
Tai mitä jos lapsesi päättävätkin, etteivät koskaan tee profiilia someen, eivätkä halua kuviaan internettiin? Sitä päätöstä he eivät voi tehdä, sillä heidän lapsuuskuvansa ovat _kenen tahansa_ nähtävillä.
Tätä asiaa ei ole blogeissa paljoakaan (tai ollenkaan, en ole nähnyt yhtään asiaan liittyvää tekstiä!) pohdittu, ja olen miettinyt että eikö se vain kiinnosta vai eikö kukaan vaan ole hoksannut ajatella niin pitkälle, kuin että lapset eivät ole ikuisesti vauvoja ja taaperoita?
Netti on nykyaikaa, samoin blogit, mutta eipä se ole tännäkään päivänä tavatonta ettei ihminen halua itestään kuvia nettiin, vaikkakin ehkä harvinaista.
Itse olen tehnyt sen päätöksen, että lapsistamme ei julkaista kuvia netissä. Jalkapalloseuran sivuilta löytyy nappulaliigakuva, jossa poikamme näkyy, mutta se on yksittäinen ihan siisti kuva. Facebook profiilissani on kuvia lasten ristijäisistä, mutta lähinnä yleiskuvia, joissa näkyy enemmän kummit ja vanhemmat sekä pappi, kuin pienen juhlijan naama. Lisäksi kastemekko peittää hyvin, myös pyllyn. Muita kuvia emme aio ladata nettiin, saavat sitten itse aikoinaan päättää, minkä verran esimerkiksi lapsuuskuviaan haluavat nettiin. Niitä kun ei koskaan saa pois, jos ne kerran lataa verkkoon.
Anni kysyikin juuri tänään, että koskas mennään KAAPON työ.
VastaaPoistaJa vähän väliä kyselee "Mikä sen äidin nimi on? Mikä poikan nimi on?" kertaa sata. ;)
Ja tottakai tulette takaisin. Me viihdytetään teitä oikein mielellään uudelleenkin!! :D
Tottakai olen miettinyt asiaa ja olemme keskustelleet lapsen nettiprofiilista myös hänen toisen vanhemman ja isovanhempien kanssa. Työskentelen blogiportaalissa ja tiedän netin ongelmat, mutta teen itse rajaukset perheeni ja lapsen isän kanssa. Paljaspyllykuvat ovat paljaspyllykuvia ja niihin voi mun mielestä suhtautua luonnollisesti paljaspyllykuvina. Toki varmasti kasvatuskin vaikuttaa siihen miten luonnollisesti asiaan suhtautuu.
VastaaPoistaEn siis kiellä ongelmia, mitä lasten kuvien viljeleminen netissä voi pahimmillaan tuottaa. En vain aio pelätä liikaa nettiä, vaan ennemminkin kasvatan lapsesta sen verran hyvän itsetunnon omistavaa nuorta, ettei taaperopeppukuvat häntä hätkäytä.
Yritetään jos vaikka syksyllä ehdittäisiin!
VastaaPoistaKommenttien valvonta päällä.