Olen ruokanaisia. En gourmetin perässä hiihtävä hifistelijä, mutta arvostan hyvää ruokaa ja nautin sen tekemisestä. On kuitenkin mutta, ja se mutta on hektinen arki ja lapsen ruokamaku. Mulle olisi tosi tärkeää, että saisin jutella ruuasta jonkun kanssa ja jakaa sen tekemisen, mutta tämän hetkinen kämppikseni ei paljoa jaarittele tahi mieti miten ruuasta saisi entistä parempaa. Kaamos on perustyytyväinen lapsi, joka kyllä syö kaikkea mutta eniten pitää niistä lasten lemppareista. Eikä musta itsestäkään arkisin tunnu siltä, että haluaisin uhrata 3 tuntia ruuanlaittoon vain itseäni varten.

On oikeastaan vähän surullistakin, kuinka paljon tykkäisin laittaa ruokaa mutta en sitten vain laita. Ainakaan mitään kovin spesiaalia. Tänään syötiin paistettuja kalapuikkoja, ihan jees. Silti on tosi kiva, kun joskus voi syödä pitkään ja hartaasti ja jutella siitä mille ruoka maistuu. Niinkuin viime viikon lopulla, kun olimme laivalla ihan vain kahden aikuisen kesken.

Mä luulin pitkään että laivan ruuat olisi kehnoja, enkä siksi innostunut käymään syömässä laivoilla. Nyt kuitenkin olen viimein rohkaistunut syömään laivalla matkustaessa ja se onkin ollut tosi positiivinen kokemus. Ensimmäinen laivaruokailu oli muutama vuosi sitten Viking Linen Ala Carte buffetissa, missä otin alku- ja jälkiruokabuffetin sekä pääruuan. Se oli aika tuhti paketti, joten viime torstaina Tukholmaan matkatessa ehdotin seuralaiselleni, että otettaisiin vain se alku- ja jälkiruokapöytä sekä pullo viiniä kaveriksi. Se olikin ihan älyttömän hyvä setti minkä parissa vierähti kaksi ja puoli tuntia eikä olo ollut (ainakaan minulla) mitenkään huonolla tavalla täysi.

Ruuasta keskustelu on kivaa. Erilaisista pienistä annoksista keskustelu vielä kivempaa. Viikkarin Ala Cartessa oli uusiutunut lista täysin viime kerrasta ja tarjolla oli ihanan kepeä, mutta silti täyttävä kattaus pieniä alkupalaherkkuja. Kun alkupaloja syö pääruokanakin, on tärkeää etteivät ne ole liian tuhteja ja täyteläisiä, mukavampi olo tulee keveydestä. Täytyy silti todeta, että ehkä illan kiinnostavin suupala oli hanhenrintaa, viikunaa ja mascarbonea sisältänyt annos mikä oli samalla kermainen ja makea ja silti myös suolainen. Mietimme pitkään onko mascarbone maustettu siirapilla, mutta tarjoilija kertoi siinä olevan viikunahilloketta.

Salaatit olivat ihania, samoin parmesanilla maustetut rapsakat parsat ja katkarapucocktailit, tapanadeleipäset ja no, kaikki. Jälkiruokapöydän herkuista mieleen jäi eniten pannacotta, mistä saimme keskustelun ohjautumaan ternimaidon kautta juhannusjuustoon, mikä on Pohjois-Pohjalaista herkkua. Tietääkö joku muuten juhannusjuuston eli juustokeiton?

Hieman kostean yön jälkeen menimme myös aamiaiselle Food Gardeniin, missä meitä odotti skumppalasit ja tavallista aamupalabuffaa parempi kattaus. Tuomas söi kiltisti kalansa ja mätinsä, mun oli pakko kieltäytyä lähes joka ruuasta ettei olo olisi muuttunut ihan hurjaksi. Mutta olipa vaan ihanaa syödä lähes täysin lapsivapaassa kattauksessa pistellen suuhun tuoreita hedelmiä, smoothieta, jogurttia ja mehuja. Skumppakaan ei jäänyt lasiin väljähtymään, tosin itse en sitä pystynyt juomaan :)

Täydelliseen ruokakokemukseen ei kuitenkaan tarvita useita ruokalajeja, viiniä eikä tarjoilijoita ympärille pyörimään. Kävelimme perjantaina Abbamuseolta Sergelin torille ja olin jo aika kovassa nälässä pitkän ruokailuvälin sekä raittiissa ilmassa ulkoilun takia ja sattumoisin pysähdyimme hodarikojulle. Meinasin saada sydänkohtauksen kun ymmärsin, että nyt saan viimein ihannekokkini Tina Nordströmin jossakin maailman ihanimmassa kokkiohjelmassaan hehkuttamaa tunnbrödsrullenia, med räksallad tietty. Jotenkin kaikki ala carte ajatukset pyyhkiytyivät samoiten tein ajatuksistani ja melkein tärisin onnesta ja jännityksestä, sillä en tiennyt riittääkö seuralaisen kruunut mun ruokkimiseen. Ja riitti ne, hypin kirjaimellisesti onnesta ja sain maailman ihanimman ohueen leipäseen kääräistyn paketin missä oli kuumaa perunamuusia, muutama nakki ja rapusalaattia. Ei voisi tyttö onnellisempi olla! Täydellinen aurinkoinen talvipäivä ja kuumaa perunamuusia keskellä Tukholmaa, vieläkin ihan varpaissa kihelmöi kun ajattelen sitä onnea :D

Ruoka on niin ihana asia, ettei tätä oikein voinut tiivistää paremmin. I love food. Forever. Ja ruoka on parasta jaettuna. Piste.

bloggaajan laivaruuat blogin kautta saatu

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.