Lukemisharrastus on muuttunut kuluneen vuoden aikana entistä harvinaisemmaksi herkuksi, mistä olen vähän surullinen. Onneksi tuli lopetettua kehno kirjavuosi hyvällä tavalla lukemalla Tuula Karjalaisen kirjoittama elämänkerta Tove Janssonista, Tee työtä ja rakasta. Tilasin kirjan alunperin joululahjaksi itselleni, mutta luinkin sen jo viikko ennen joulua muutamassa illassa. Nyt olen tylsyyksissäni lukenut kirjaa jo toistamiseen ja se on kyllä todella mielenkiintoisen naisen elämäntarina.

Olen lukenut Tove Janssonista paljon, sillä jo yläaste ja lukioaikana muistan kahlanneeni Muumikirjojen lisäksi kaiken muunkin kirjastostamme löytyvän tuotannon läpi, niin romaanit, novellit kuin elämänkerratkin. Niin, tämähän ei ole tosiaan ensimmäinen elämänkerta vaan koottu taiteilijan syntymästä kuluneen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi.

Vaikka kirjan sisältö olikin osaksi vanhaa tuttua, en tylsistynyt ollenkaan vaan imaisin mukaan entivanhaiseen Helsinkiin taiteilijapiireihin mielelläni. Elämänkerrat ovat muutenkin mielenkiintoisia, mutta etenkin aikanaan vahvasti omantyylisen elämän eläneiden tarinat kiinnostavat kovasti minua. Tunnen olevani kiitollisuudenvelassa näille elämänkertojen rohkeille naisille (muillekin kuin Tove) jotka elivät elämänsä vahvasti itseään kuunnellen, normeista välittämättä ja ovat olleet osana muuttamassa naiskuvaa avarammaksi.

Muistan ihmetelleeni joskus yläasteen lopussa novellikokoelma Nukkekaappia lukiessani miten aikuisten tarinoissa pariskunnat saattoivat olla samaa sukupuolta ja kuinka hurja ajatus se oli kun kirjoittaja oli kuitenkin kaikkien tuntema lastenkirjailija. Elämänkerta avaa myös tätä puolta Tovesta enemmän, kuinka hän uskalsi olla oma itsensä ilman huomioliiveja ja barrikaadeille nousua niin suhteissaan kuin elämäntyylissään muutenkin.

Vuosituhannen alussa näin ensimmäistä kertaa Tove Janssonin alkuperäispilapiirustuksia Tampereen taidemuseossa vieraillessani. Siitä asti olen halunnut tutustua nimenomaan tuohon puoleen Janssonin tuotannossa ja nyt tämä kirja tarjosikin paljon lisätietoa tästä etenkin sota-aikaan sijoittuvasta pilapiirtäjä-vaiheesta. Toki Tee työtä ja rakasta ei ohita Janssonin tunnetuimpia hahmoja, Muumeja, mutta se tarjoaa paljon enemmän mitä muumihistoriikin. Onneksi.

Jos siis loppuvuonna on lukufiilistä, kannattaa koukata kirjakaupan tai kirjaston kautta. Varsinkin jos ei ole lukenut Tove Janssonin elämästä ennen, tarjoaa Tee työtä ja rakasta varmasti hienon tripin menneisyyteen ja uutta näkökulmaa taiteilijasta, jonka haluaisit varmasti tuntea!

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.