KREISI SHOW KERAVALLA + MUUTA TAIDETTA
18.9.13
Lapset ja taide, ikuinen vääntö saako lasta viedä taidenäyttelyyn ja ymmärtääkö lapsi taiteesta mitään. Oma kantani: saa ja ymmärtää.
Eilen avattiin Keravan Sinkassa sähköisen taiteen lähihistoriaa käsittelevä näyttely Vilkettä ja tajunnanvirtaa. Olen aika huono sanomaan näyttelystä yhtään mitään muuta kuin että välkettä ja surinaa kuului ja olimme paikalla tsemppaamassa, koska yhden surinan tekijä on lapsen isä. Vaikka mä olenkin tällainen sähkötaidemoukka, lapsi tykkäsi ihan hirveänä olla näyttelyssä eikä pelkästään suuren vaahtokarkkikipon ansiosta. Lähes pimeät näyttelytilat yhdistettyinä jänniin ääniin ja valoihin oli pojasta tosi hauskaa ajanvietettä ja varsinkin teos, minkä edestä kävellessä seinälle muodostui värikkäitä varjoja oli ihan mahtava.
Pari viikkoa sitten kävimme myös toisessa näyttelyssä, missä oli esillä Anssi Kasitonnin marsuvideo. Siitä hetki taaksepäin näimme Guillame Parisin videon, missä järvestä nousi monimetrinen peruukki ja laskeutui sitten takaisin järveen. Marsuvideon innostuksen ymmärrän, siinä marsu sentään vapautti itsensä häkistä laserin avulla, mutta tuo peruukkivideo...oh boy. Kumpaakin katsottiin useita kertoja hiljaa ja hartaasti, aina lopussa taputtaen seisaallaan ja huutaen "lisää".
Yleensä kaikki näyttelyt tuntuvan olevan lapselle elämys vailla vertaa ja vaikka lapsi ei ymmärtäisi taiteilijan sanomaa, hän tottavie ymmärtää taidetta. Kaikki tavanomaisesta poikkeava, oli se sitten akryyleillä taulupohjassa, äänenä tilassa tai kuvana valkokankaalla saa 2-vuotiaalta ihailua osakseen ja monesti teoksissa nähdään omasta elämästä tuttuja juttuja, asioita joita edes taiteilija ei tiedä olevan olemassa. Siksi näyttelyihin onkin kiva viedä lasta, vaikka itsellä taidesilmän avaamisessa menee aina hetki pidempään.
Käyttekö te lasten kanssa taidenäyttelyissä?
Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.
12 kommenttia
Kyllä, aion viedä sitten ajallaan. Nyt en vielä jaksa, kun toinen on 3kk ja viihtyy rattaissa makuuasennossa tai sylissä, joten sitte kun kantoreppu tulee ajankohtaiseksi. :)
VastaaPoistaJuu! Todellakin käydään! Melkein 3-veen kanssa seuraavan kerran mennään perjantaina. Kummienon vaimon taidenäyttelyyn tosin tällä kertaa ihan kutsusta :D. Mutta usein käydään muutenkin.
VastaaPoistaOnkohan tuo Keravan näyttely ihan nounou migreenipäälle?
Käyn...viimeksi 15 lapsen kanssa huh huh ;)
VastaaPoistaMiehen duunin puolesta käydään avajaisissa aika tiheään (se oli tuolla Keravallakin, me ei lähdetty niin pitkälle retkelle ;) ) ja esikoista on käytetty näyttelyissä ihan vauvasta - kaksosten kanssa tahti on vähän hidastunut, koska ne muodostaa jo pienen turvallisuusriskin taideteoksille. ;)
VastaaPoistaMeillä kanssa kaikki elektroninen taide uppoaa yleensä aivan kympillä, siinä saa usein itsekin uutta näkökulmaa kun koettaa miettiä, että mitä se lapsi tossa näkee.
Jep, 3kk ei kyllä nauti sen enempää taiteesta kuin mistään muustakaan maidosta taiteellisemmasta :D
VastaaPoistaNo siellä on aika paljon suhinaa kyllä, että jos on tosi herkkä alttius migreeniin, en menisi.
VastaaPoistavoin vain kuvitella.
VastaaPoistaJoo, meillä ihan sama homma että tulee aika automaattisesti nämä näyttelyvierailut. Sanoko sun mies mitään, et siellä Keravalla oli teos nimeltä 50 monitoria, mut sit sen nimi ehkä muuttu 49 monitoria nimiseksi yhden punatukan toimesta...? :D No ei, K vaan sammutti yhden telkun ja en saanut sitä päälle enää oikein. Muissa oli taidesuhinaa ja yhdessä ihan perus lumisadetta...
VastaaPoistaHuh, edelliskerran (kesäkuussa) jälkeen ei mennä näyttelyihin vähään aikaan. Tuolloin oltiin Haltiassa. Kun hetkeksi päästin pienemmän (2 v.) silmistäni, niin eiköhän hän löytynyt lavalta kuristamasta ja heiluttamasta täytettyä joutsenta. Oli mennessään kaatanut parit asetelmaan kuuluvat pleksikirjaimetkin. Selitys muute oli: äiti minä halusin vain halata sitä isoa lintua. Joo-o.
VastaaPoistaAPUA!! Toisaalta se Osmo Rauhalan teos oli musta kamala, et ihan sama, mutta ymmärrän tuskasi :D Meillä laps meinas mennä kans sinne,mut sain jotenkin pidettyä niskasta kiinni.
VastaaPoistaSe teos vetää selvästi lapsia puoleensa. ;) Itse kovasti yritin ymmärtää mitä teos yrittää sanoa, mutta en vaan ymmärtänyt. Mutta ehkä me olemme jouluun mennessä toipuneet tuosta reissusta, niin sitten vois yrittää taas mennä johonki taidenäyttelyyn. Eli vinkkaile ihmeessä täällä hyvistä tapahtumista pk-seudulla, kiitos!
VastaaPoista:D Juuri tästä syystä kaksoset on vähän harvakseltaan päässeet taiteen pariin...
VastaaPoistaKommenttien valvonta päällä.