Joo, hyvä musa saa joskus todellakin melkein sekoamaan onnesta! Mutta mä olen myös miettinyt tuota samaa, että mitä mulle oikein on tapahtunut, kun ennen kuuntelin musiikkia suunnilleen koko ajan ja se oli oikeasti iso osa mun elämää, mutta nyt voi mennä pitkiäkin aikoja niin, että ainut kuulemani musiikki on joku ruokakaupassa soiva taustamusiikki. Kai se tää pikkulapsiperheen arki on joskus (koko ajan?) sellaista henkiinjäämistaistelua, että kaikki ei-elintärkeä jää vähän taka-alalle. Harmi, sillä hyvästä musiikista saa tosi paljon voimia ja iloa ja perspektiiviä elämään, ainakin minä saan.

Mutta tästä kirjoituksestasi inspiroituneena aion nyt kyllä kaivella vanhoja suosikkeja esille ja fiilistellä jonain iltana ihan kunnolla niiden parissa. Aika moni bändi/artisti tuolta sun listalta on muuten ollut kovassa kuuntelussa aikoinaan mullakin, hyvä musamaku sulla siis. ;)

Hei, sähän voit käydä mun last.fm profiilissa, se on nimellä elsa_1 niin siellä on ehkä kilometri tällasia kolmikymppisen ex-popparin biisisuosituksia. Huomaa pakkomielteen joihinkin biiseihin ja bändeihin ihan heti :D

Mutta palaan vielä tuohon, että ilmeisesti tää äitys jotenkin muuttaa ihmistä ja sitä ihan oikeasti unohtaa ne entiset harrastukset, niinkuin nyt vaikka musiikin kuuntelu. Nyt kun tässä on mahdollisuus popittaa täysillä koneen kautta, se tekee asiasta hieman helpomman kun voi vaan napsauttaa spotifystä niitä hyviä biisejä. Nyt kuuntelen Jalavaa, äsken meni Kauko Röyhkän ja Riku Mattilan yhteislevy. Ihan kuin hotkisin vuosien tauon jälkeen näitä biisejä!

Täällä kanssa entinen musiikin suurkuluttaja joka nykyään liian harvoin kuuntelee musiikkia tarkoituksella. Itseni tulee oikeastaan kuunneltua musiikkia eniten juoksulenkeillä ipodin kautta, mutta ongelma on se kun ei vaan saa vaihdettua uutta musiikkia ipodille, joten samat kappaleet junnaa kuukaudesta toiseen.

Nyt tulevana syksynä olen kuitenkin jo tehnyt ryhtiliikkeen musiikin suhteen sillä omistan liput 3 keikalle joten parempaa päin ollaan menossa! Lisäksi kesällä käyty yksillä festareilla, joten ehkä se vanha persoona joka ennen lasta oli voimissaan alkaa pala palalta löytymään :)

Me ollaan menossa kaverin kanssa Helsinki reggae festivalille ja ehkä jopa hotelliin keskustaan yöksi :) JEE!

Sullahan on sit IHAN samat puuhat kuin mulla!! Ostin kanssa tässä just Spotifyihin ja oon alkanut nyt kuuntelemaan taas musiikkia oikein urakalla. Mullakin se kuului elämään vahvasti AEL (=aikana ennen lapsia) ja oon jo varmaan vuoden verran palautellut sitä elämään, aluksi kuuntelin vanhoja cd:itä, youtubesta etsin uusia suosikkeja jne mut ihan vastikään tajusin vasta Spotifyn... Noloa :D kaikille muille se on jo iha vanha juttu :D

Ihan kuin minun kynästäni. Usein ihan surettaa, miten arki pätkätyöstresseineen, makkarakastikkeineen ja korvatulehduskierteineen on imaissut niin mukaansa, että asiat, joihin ennen suhtautui intohimoisesti ja joista sai itselle energiaa, ovat jääneet ihan taka-alalle. Itsellä tällaisia juttuja ovat valokuvaus, musiikki ja kirjoittaminen - mutta erityisesti musiikki. Toki edelleen sitä tulee kuunneltua (ja mikä on selkeä merkki vanhenemisesta: usein niitä samoja (apua!) yhdeksänkymmentäluvun levyjä), mutta ennen niin tuttuja elämää suurempia musiikkikokemuksia ei enää tule. Viime kesänä sentään koin jonkilaisen flown Kentin keikalla, ja ensi kesänä meidän olisi tarkoitus herättää eloon vanha festari-innostus ja viedä kaksivuotiaskin ensimmäistä kertaa Ilosaareen :). Huh heijaa!

Nyt sunkin pitää liittyy last.fm: ään nii voit tehä kaikkii hyvii listoja suosikeistasi! Tai konehan ne tekee itse, mutta niitä on tosi kiva kattella ja sehän ehdottaa myös uusia bändejä toi last.fm :)

Silloin joskus ennen sitä eli vähän kuin biisissä. Ainakin mulla oli kaikkia kausia milloin kuunneltiin tietynlaista musaa ja kent on mun entinen suosikki. Nyt oon kuunnellut pääasiassa suomalaisia bändejä, ehkä jenny wilsonia tai cardigansia seuraavaksi. Eli vanhoja tuttuja täälläkin. Jos mä lähden festareille, en ota kyl lasta mukaan!

No meilläkin toki ensisijainen haave olisi päästä festaroimaan ihan lapsivapaasti, mutta lastenvahdin saaminen on osoittautunut niin kinkkiseksi hommaksi, ettei vuoden varoitusajallakaan tunnu saavan kaitsijaa. Nimimerkillä "Eilen meidän olisi pitänyt olla kuuntelemassa muun muassa Anna Puuta mutta emmepä olleetkaan".

No toi on juuri hankalaa ja toisaalta jos festareille menee perheen kesken, on se lapsi olennainen osa. Mutta mä aattelin mennä sukkaan piilotetun viinipullon tms kanssa, tyttökaveri kainalossa ja toivonmukaan ottaa ilon irti niinkuin vuosia sitten :)