Ihmepuutarhaprojektini on kestänyt jo lähes kuukauden ja kaikki on mennyt alun peloista huolimatta todella hyvin. Tähän asti, siis lähes koko kuukauden, suurimmassa loistossa on ollut tarhakeijunkukka. Tuo vaaleanpunaisesta tummempaan pinkkiin väriään vaihtanut pitkä honkkeli on vienyt sydämeni ihan täysin, vaikka aluksi mietin mikä ihme törrökäs sekin oikein on. Tarhakeijunkukka on ihan mahtava! Se kasvaa melkein metrin mittaiseksi itsepäiseksi kukaksi, josta suurin osa kipuaa kohti kattoa ja osa minne sitten ikinä haluaakaan. Hippikukka on niin ketokukkamainen, että melkein unohtaa olevansa parvekkeella ja parasta tietenkin se, että se on monivuotinen. Palaamme siis asiaan ensi vuonna!

Kukkineet ovat monet muutkin kasvit, mistä erityismaininta todella hyvin kukkineille marjoilleni mansikalle ja pensasmustikalle. Kuulin jo etukäteen tuttavaltani, että Tahvosten pensasmustikat olivat tuottaneet jo ensimmäisenä kesänään kunnon sadon, mutta pakkohan se on itse todeta että näin varmasti on. Hennot mustikankukat ovat pikkuhiljaa lakastuneet ja vihreät mustikanalut korvanneet ne. Samoin runsaasti kukkineet mansikantaimet ovat nyt pullollaan raakoja marjoja ja toivottavasti reissusta palatessa pääsisimme testaamaan ekat oman maan mansikat. Tässä kohtaa on pakko mainita näillä Tahvosten mansikoilla ja edelliskesän halppistaimilla olevan ero kuin yöllä ja päivällä. Viime kesänä iloitsimmi muutamista pienistä marjoista, nyt on tulossa marjat useaankin mansikkakakkuun. Laatu korvaa määrän tässäkin tapauksessa, suosittelen lämpimästi hankkimaan parvekekasvit Tahvosten valikoimista, niitä myydään ihan ympäri Suomea monissa puutarhaliikkeissä. (jälleenmyyjät TÄÄLLÄ)

Kukkinut on myös äitienpäiväruusuni, minkä istutin parvekkeen laidalle muiden kukkien kaveriksi. Kohtelias ruusu alkoi kukkimaan sopivasti juhannukseksi. Sen lisäksi myös ruohosipulit ovat kukkineet sen minkä ovat ehtineet, napsasen sen kukkia säännöllisesti pois ettei sipulin varsi alkaisi puutumaan liikaa. Ihania ja pitkäikäisiä leikkokukkia nämä ruohosipulit :) Ruohosipulista on saanut jo monet herkkulisät myös ruokapöytään, samoin basilikasta ja sitruunamelissasta. Yrttien maustama jääkylmä vesi on ihana kesäjuoma, harmittaa vain miksi en ole laittanut minttua kasvamaan ollenkaan.

Seuraavaksi lomalta palattuamme vuorossa on lannoittamisen opettelu. Taidan kirjoittaa siitä sitten erikseen postausta. Sen lisäksi odottelen jo kovasti muun muassa loistojaloangervon, hortensioiden ja alppiruusun kukkimista. Puutarhasuunnittelijani Minna oli kyllä hienosti valinnut kasvit niin, että yhden kukkimisen loputtua jo seuraava on valmiina tositoimiin eikä parveke tule näyttämään koko kesänä kukattomalta. Vihreys on ihanaa, mutta kyllä kukkaset piristävät ja kaunistavat vehreyttä sen verran hienosti, etten pelkkää hyötypuutarhaa enää parvekkeelleni ottaisikaan. Yhdistely onkin päivän sana, kukkaa ja kasvia ristiin rastiin.

Meillä on ollut ihan hirveän hauskaa parvekeprojektin kanssa ja toivottavasti saan välitettyä fiiliksen myös teille. Pikkumimmi ja oma poika ovat kastelleet kukkia välillä ehkä liiankin innokkaasti ja välillä kastelukannusta on humpsahtanut vettä ronskisti myös toisen kastelijan päälle. Naapurin typy totesi unelmansa toteutuneen kun saa olla ilman sisaruksia meillä parvekkeella ja juoda raparperiboolia ja nauraa. Sanasta sanaan: "maailma kaikuu meidän naurusta" sanoi typy yksi päivä ja se oli kyllä kesän kaunein lause. Hippikukkakesä 2013 jatkukoon vielä pitkään!

ps. kiitos lukuisista kommenteista, mitä tällä viikolla on tullut! Koska olemme nyt lomalla, keskityn ensisijaisesti uimiseen ja syömiseen, joten en viitsi vastata kaikkiin erikseen, luettu ne kuitenkin on tietenkin :)