Pietari on ihana, olen ollut siellä jotakuinkin päivän. Eremitaasi on hieno, mutta ei ehkä laajuudessaan selkävaivaisen paratiisi. Siellä tulee myös kultapöhnä - se tila kun on vaan liikaa kaikkea kullattua ympärillä. Tonne verikirkkoon asti en päässyt, mut tahtoisin kyllä!

Päivässä ei paljon ehdi, sillä kaupunki on ISO. Ihan Pietarin metro ja sen rappuset ovat näkemisen arvoinen paikka. Nevskiltä löytyy kaikki, jos vaan haluaa pikasilauksen. Lasten kanssa ehkä skippaisin kaikki "nähtävyydet" ja menisin vaikka johonkin nukketeatteriin, ne ovat lavasteineen upeita! Muuten minulle Pietari on enemmän niitä pikkukatuja, puistoja, "ruokakauppoja" kotsa hattuisine myyjineen... Suolakurkkuja ainakin kannattaa ostaa ja leivoksia :) Hyvää Seljankaa ja borssia saa lähes joka kuppilasta. Pukeutukaa lämpimästi, Pietarissa tullee aina ;)

Musta tuntuu ettei mikään oo nyt mun paratiisi, mut pääasia et näkee vaikka bussista muutaman sipulikirkon :)

Kyllä, se on iso. Ja nyt onneksi onkin sellainen turistimeininki, et kuhan menee ja katsoo paikan ees hieman. Päivän reissut on hyviä tsekata oisko kaupungissa potentiaalia pidemmälle matkalle. Ja tahdon kyllä Borch keittoa, mmmm!

Pietarissa on tosi hyvää ruokaa! Vietin siellä kolme päivää jokunen vuosi sitten ja syötiin navat paukkuen. En harmikseni muista enää ravintoloiden nimiä vaikka ruoista kuvat on edelleen tallessa :)

Borschkeitto, liharuoat ja sushi jäivät parhaiten mieleen.

Ihanaa reissua!

Ihan kaikki Pietarissa on näkemisen arvoista. En osaa sen kummemin suositella, mulle kun riitti usein vain kävely suurkaupungin kaduilla.

Kiitos, kyllä siitä ihana reissu tulee :) Borshia on pakko saada, nam!

Ja sit voi aina mennä uudelleen jos (ja kun) tuntuu ettei yksi päivä riitä mihinkään.

Yritän kovasti miettiä, mihin olisin Pietarissa asuessani vienyt muutaman tunnin reissulle tulevan selkävaivaisen vieraan... :)

Kaupunki on iso ja etäisyydet keskustassakin on pitkiä (esim. metropysäkkien väli on parin kilsan luokkaa). Itse menisin varmaan Nevskiy prospektin/Gostinniy dvorin metroasemalle ja lähtisin vaikka kävelemään kanal Griboedovan vartta Verikirkolle päin (se on muuten hienompi ulkoa kuin sisältä, ei kannata maksaa sisäänpääsystä). Verikirkon takana on virallinen turistitori, josta voi katella matkamuistoja. Kirkon vieressä on myös puisto, jonne juniorin voi päästää purkamaan energiaa. Ko. puisto sijaitsee venäläisen taiteen museon takana, joten jos kulttuuria haluaa, niin se on ainakin keskeisellä paikalla. Eremitaasi on rakennuksenakin jo aivan upea, mutta sinne voi olla isot jonot ja ne salit ei lopu koskaan. Huhtikuussa voi muutenkin olla mukavampi kävellä kanavien varsia kuin Nevan reunaa, ei ehkä ole ihan niin kylmä. Paljon tietysti riippuu siitä mitä haluaisi nähdä. Yksi omista suosikeista on Iisakin kirkon näköalatasanne, mutta sinne on miljardi porrasta, joten lasten kanssa ja kipeällä selälle se ei välttämättä ole voittajayhdistelmä... Metrokin on näkemisen arvoinen, etenkin keskustan asemat.

Ravintoloista suosittelen ehdottomasti georgialaista/gruusialaista keittiötä! Hatsapuri (sellanen täytetty juustoleipä) on ihan taivaallista. En ole ikinä tavannut ketään joka ei olisi siitä pitänyt :) (Ja sitä ei saa Suomesta, mikä vääryys!) Borshikin on hyvää, ja suosittelen kokeilemaan myös kaalipiirakoita. Myös blini-pikaruokaravintolat (esim. Teremok) on hyviä ja nopeita, ja niitä ei oikein ole Suomessa. Ketjupaikoissa on yleensä listat englanniksi.

Kannattaa seurata säätiedotuksia: jos lähipäivinä on tullut lunta, kadut voi olla suolakuralillussa, joka pilaa kengät. Muksuille ainakin kumpparit jalkaan. Vaunujen kanssa kulkeminen voi olla tosi vaikeeta, kannattaa miettiä tarkkaan minkä kulkupelin ottaa mukaan. (Jos siis otat pojan mukaan.) Venäläiset kyllä tykkää lapsista ja auttaa varmasti äitiä pulassa, jos ongelmia tulee :)