Suosittelijana Lähiömutsi.

Pikku toukka paksukainen, Eric Carle, Tammi:  Hassu, Herkullinen, Reikäinen, Veikeä, Kaunis.

Tuhat loistavaa aurinkoa, Khaled Hossen, Otava: Avartava, Riipaiseva, Lumoava, Imaiseva, Vaikuttava

*****

Kaksi kirjaa-sarja koki heti toisena julkaisukertana uudistuksen, kun pyysin kirjasuosittelijaa lisäämään max. 5 adjektiivia kuvaamaan kirjaa. Muuten pysyn simppelissä toteutuksessa ja pyrin julkaisemaan suosituksia kevään aikana hieman nopeammalla tempolla.

Jos olet bloggaaja ja haluat olla mukana kirjasarjassa, meilaa minulle kaksi kirjasuositusta, joista toinen ipanalle ja toinen sitä vanhemmalle suunnattuja. Merkitse meili otsikolla Kaksi kirjaa. Lisää mukaan myös max 5 adjektiivia/ kirja sekä blogiosoite linkitystä varten. Kaikkia suosituksia tuskin ehdin julkaisemaan ainakaan heti, mutta olisi kiva saada suosituksia myös kaveripiirini ulkopuolisilta bloggaajilta. Meiliosoitteeni on oimutsimutsi (at) gmail.com. Huom. viesteihin ei vastata erikseen, mutta ilmoitan kyllä jos ja kun suosittelusi julkaistaan.

Kohta on kevättakkikelit ja tänä keväänä niitä kyllä odottaa innolla tämän pitkän kylmän ajan jälkeen. Eikä yhtään huonompi syy odottaa kevättä ole maailman ihanin kevättakki lapsella.

Muistatte varmaan postauksen, missä kirjoitin uudesta Albababy-jumpsuitista? Se sopii kuin valettu hobbittimaiselle lapselleni, jopa niin hyvin että Tanskassa Albababyn päämajalla oltiin huomattu sopivuus! Sain viime viikolla paketin, missä oli Albababyn edustajan valitsemia vaatteita sekä meille että joillekin teistä. Yksi mukana tulleista jutuista oli tuo supersöpö Andreas Zipper Jacket, mikä näyttää pikkuhobitilla niin hyvälle!

Takki on tummaa pehmeää farkkua, missä on paljon kivoja yksityiskohtia. Tykkään erityisesti, että myös takin takana on kivoja juttuja kuten tuo Albababyn karhulogo sekä merkille ominainen hiippahuppu. Nostalginen vaate on hauska yhdistää hieman nykyaikaisempiin juttuihin, kuten noi Adidaksen lenkkarit. Vaikka pidän nostalgiaa henkivistä vaatteista sekä itsellä että lapsella, en voisi kuvitella pukevani kumpaakaan meistä kokonaan vanhanaikaisiin vaatteisiin, se näyttäisi ihan liikaa naamiaisasulta. Muut saamamme vaatteet olivat Arthur baggy pantsit sekä Asker shirt. Nämä vaatteet ovat niin 70-lukua henkiviä, että niiden yhdisteleminen on sitten oma juttunsa! Mutta otan haasteen toki vastaan :)

Kaksi muuta Albababyn lahjoittamaa vaatetta odottaa kuvausta ja arvontaa ensi viikoksi. Silloin lastenvaatearvontoja on kaksin kappalein muutenkin, joten pysykäähän kanavalla!

Jos ihastuit Albababyyn ja haluat tilata vaatteita, Suomessa Albababya myy netissä ainakin Kaksi Kuningasta, Caacabaana, Jeriika, KIDidea,  Naperonuttu, sekä Niiloilo.

ps. Tästä tyylistä tulee muuten jostain syystä mieleen J. Karjalainen. Aika erikoinen lastenvaateviba :D

Kevät aikaan monilla on mielessä pieni painon pudotus ja kaapista löytyy klassikoksi muodostuneet tavoitehousut. Mulla ei nyt ole mahdollista edes ajatella urheilua, joten ei ole tavoitehousujakaan vaan on tavoitekengät. Tilasin kevään aikana useammatkin Espritin korolliset kengät, mutta ostin loppujen lopuksi vain nämä ihanat mokkakorkkarit, mitä en hennonut edes tämän hetkisen jalkakivun takia lähettää kauppaan takaisin. Ja vaikka kyseessä onkin eurooppalaisittain talvikengät, nämä sopisivat niin hyvin kevääseen meillä Suomessa. Mutta kun ei niin ei, näillä ei taideta kävellä tänä keväänä. Onneksi on syksy ja seuraava kevät ja toivottavasti kivuttomat sellaiset.

Olisin kuitenkin halunnut jotkut uudet kevätkengät, mutta vastaavia matalakorkoisempia versioita Esprit Online Shopista etsiessäni silmissäni vilisi edelleen korkkarit. Mitä ei voi saada, sitä kai sitten haluaa? Ja vaikka en ole omassa pukeutumisessa mikään uusimpien trendien seuraaja, eniten himottaisi kiilapohjalliset tennarit (yhdethän jo tilasin ja palautinkin). Ja nimenomaan yhdet näistä alakuvan kiilapohjista lähtisi HETI tilaukseen jos vain olisin terve. Ne on nahkaa ja ihanat, mutta tuo korko, 7cm. Hemmetin hemmetti!

Mulle on ensi viikolla tulossa uudet tukipohjalliset ja toivon niiden tuovan apua tällä hetkellä koko ajan vihlovaan hermopinteeseen jalassani. Tuet vaativat kengältä kuitenkin sekä leveyttä että korkeutta niin, ettei edes ballerinoista voi nyt haaveilla. Onneksi Ruotsissa viikon alussa käydessä havahduin Stokiksen bugaboo mamien uuteen trendiin: lenkkarit. Jes! Olen jo pitkään odottanut milloin lenkkarit tulisivat takaisin muotiin ja nyt se on totta. Lenkkareissa on tennareihin verrattuna hyvänä puolena useimmiten muotoillumpi pohja ja pieni kantakorotus, mikä ei kuitenkaan ole noin iso mitä yläkuvan kiilakoroissa. Tietenkään lenkkareita ei suositella käytettäväksi jatkuvasti, mutta ainakin ne on mukavat jalassa eikä liian korkeat!

Lenkkarit on nyt tilattu (ja tasapohjaiset tennarit pohjallisten tekijän vannottamana käyttökiellossa), esittelen uudet muruseni kunhan saapuvat. Ne eivät kyllä ole yhtään niin ihanat kun noi yläkuvan korkkarit, mutta onpahan kuitenkin uudet, kulumattomat ja ehjät. Ja etenkin trendikkäät Ruotsissa :D

Millä te kävelette kevään?

 Sponsoroitu

Lupasin pitkälle perjantaille piristystä arvonnan muodossa ja nyt on sen aika! Jaossa olisi kolme ihanaa luomumerkki GoGreenin goodiebagia, mistä löytyy sekä hehkuttamani maissikeiton ainekset, GoGreenin uutuustuotteita eli luomumaissia, -hernettä ja -tomaattimurskaa sekä Lékuén kokoontaitettava silikonilävikkö.

Osallistua voit jättämällä kommentin nimimerkillä sekä meiliosoitteella varustettuna viimeistään keskiviikkona 3.4.2013!

Ja vaikka arvonta päättyy vasta pääsiäisen jälkeen, mikään ei estä teitä kokeilemasta tuota maukasta ja keväisen keltaista maissikeittoa vaikka jo huomenna. Ainekset löytyvät helposti ainakin isommista ruokakaupoista ja lauantaina on onneksi kaupatkin auki. Maukasta pääsiäistä kaikille :)

Ennen varsinaisia Tukholma-postauksia, viikon kuva Silja Linen kannelta. 52 viikkoa projektin alkuvuoden kuvat löytyvät täältä. Nyt tämä tyttö lähtee jälkikasvunsa kanssa kaupungille, kipaisemaan kaapelitehtaalla ja ruokakaupassa ennen pyhiä. Jos olet pääsiäisenä koneen äärellä, Oi mutsi mutsi päivystää myös pyhäpäivinä...huomenna on ainakin kiva pääsiäiseen sopiva herkkuarvonta tulossa!

Ja teille jotka lähdette pääsiäiseksi kauemmaksi, muistakaa ajaa turvallisesti!

Kevään 2013 Marimekkoa, Aino-Maija Metsolan suunnittelema Lakia-kangas ei sittenkään sovi pieneen keittiöömme verhoksi. Sopisiko se teidän kotiin? Kyseessä on käyttöönottopesty 2.5m kangaspala, mitä ei ole ommeltu mistään (kuvassa olen vain mallaillut sitä verhoksi). Ovh Lakia-kankaalla on 37eur/m, tämä kangaspala lähtee kuitenkin vain 65 eurolla uuteen kotiin!

Paremman ymmärryksen kankaan hienoudesta (erityisesti ihanista väreistä) saa Marimekon kuvasta täältä! Nopeat syövät hitaat!

Laita varaus alle ja meilaa oimutsimutsi(at)gmail.com niin sovitaan hausta/postituksesta!

Takaisin sorvin ääressä! Ennen kuin perehdyn tarkemmin tosi kivaan Muksumaanantai-risteilyymme ja Tukholman päivään, postaan pojan reissulookin. Vähän vahingossa lapsi näytti todella perus ruotsalaiselta (omaan silmääni). Siis sellaiselta paikalliselta Pihtiputaalta kotoisin olevalta perusjätkältä, ei miltään Södermalmin hipsterin perilliseltä ;)

Päällä oli Polarn O. Pyretin pipo, second hand villakangasduffeli, Reiman minikintaat, Dynon perinnekuosinen huivi ja Sorelit tietty. Huvittavinta oli, että hän vielä jostain syystä huuteli matkalla paljon "titta! titta!" kun osoitteli milloin mitäkin. Voisiko olla, että omat komentoni ja kasvatusjuttuni ei siksi mene hyvin perille, että hän onkin ruotsinkielinen?!

Ei vielä vihreää näkyvissä lumen alta. Pitää tehdä oma vihreytensä ihan itse, mutta ei sentään kateellisuudella. Piristävää väriä tuo lapsen vanha kirppishaalari, kaverilta saatu Nomadi-kassi ja edellisen kevään tapaan Pukkan viherjauheet, mitä tilasin juuri uuden erän. Kirkasvalolamppu on pakattu talvitelolle ja illalla lähdemme katsomaan vihreitä Hevisauruksia Siljalle.

Facebook-tykkääjien oman Sininka-koruarvonnan voitti nimimerkki Noora (N.K.). Sinulle on lähetetty meiliä :)

Loppuun vielä hei google readerin käyttäjille. Kaikki ovat varmaan jo kuulleet uutiset tämän seurantapalvelun lopettamisesta kesällä. Helppoja tapoja seurata blogiani facebookin lisäksi ovat bloglovin' sekä blogilista. Vaikka se tietenkin näyttää blogin statistiikassa hyvälle, että osa porukasta myös tarkistaa tunnin välein onko uusia postauksia tullut, suosittelen kaikkia tutustumaan seurantapalveluihin. Blogien lukeminen helpottuu valtavasti, kun yhdeltä sivulta voi tarkistaa kaikki suosikkiblogien päivitykset kerralla. Facebookin etuna on tietenkin automaattiset päivitysfeedit (mitkä saa halutessaan klikata myös pois).

Mukavaa maanantaita kuomat!

Ei ne muotifriikit turhaan ylistä Samu-Jussi Kosken suunnittelijanlahjoja. Mun paita toimii jo toista pääsiäistä pääsiäisnoidan mekkona..

Käytiinkö teillä virpomassa? Meidän noita kävi muutamassa naapurissa, kiitoksia vain näin netin kautta namuista!

Jos tahdotte aivan mahtavaa maissisoppaa, kokeilkaapa tätä ohjetta! Annoksesta riittää neljälle.

• 2 pakkausta luomumaissia


• 1 hienoksi silputtu sipuli


• 1 hienoksi silputtu valkosipulinkynsi


• 3rkl voita


• 2rkl vehnäjauhoja


• 4dl kanalientä


• 2dl valkoviiniä


• 2dl (kaura)kermaa


• 100g karkeaksi raastettua Västerbottenost-juustoa


• suolaa, mustapippuria, tryffeliöljyä

Kuullota sipulit voissa. Valuta maissi, lisää se sipulien sekaan ja lämmitä muutama minuutti. Ripottele jauhot seokseen ja lisää kanaliemi sekä valkoviini. Kiehuta 10 min. Lisää kerma ja anna seoksen kiehahtaa uudelleen. Soseuta ja lisää juusto, mausta muutamalla tipalla tryffeliöljyä, suolaa ja pippuria. Lisäkkeenä voi tarjota esimerkiksi paahdettua maissia ja ranskankermaa.

Resepti ei (valitettavasti) ole minun, vaan ruotsalaisen kokkiguru Johan Jureskogin ja suunniteltu Go Greenille. Sain reseptin aineksien kanssa perjantaina ja vaikka en yleensä tee ruokaa yksi yhteen resepteistä, tämän tein ja oli niin sairaan hyvää ettei ole tosikaan. Meillä menee säilykemaissia viikosta riippuen yhdestä useampaan pakettia muutenkin, sillä makea maissi sopii hyvin melkein mihin tahansa (erityisesti vuohenjuuston ja kanan kanssa!). Maissikeittoa en ollut tehnyt ennen, mutta tästä tulee kyllä perinnekeitto, niin hyvää.

Kaikkia muita ainesosia saat melkein mistä tahansa lähikaupasta, vain tryffeliöljyn ja Västerbottensostin kanssa saattaa tulla metsästysmatka. Jos ko. juustoa ei helpolla löydy, suosittelen Rainbown luomujuustoa, minkä maku on aika lähellä oikeaa.

Kokeilkaa ihmeessä, keiton teko oli nopeaa ja helppoa ja maku aivan ihana!

Muutamia luomuvihannespurkkeja jäi vielä käyttämättä ja herneistä ajattelin koostaa jonkinlaisen sunnuntaisalaatin. En tänä sunnuntaina, mutta joskus. Millaiseen salaattiin herneet sopivat? Itselle tulee mieleen vain italiansalaatti, mikä on kyllä ihanaa. Mutta jotain uuttakin voisi kokeilla!

 

Olenkin jo muutaman kerran kirjoittanut, että parin vuoden lapsivaatekokemuksella kruunaisin Nosh Organicsin tällä hetkellä yhdeksi laadukkaimmista suomalaisista lastenvaatemerkeistä. Vaikka kuinka pesisi niin kankaasta ei tunnu tulevan kulunutta ja haalistunutta tekemälläkään. Mikä on siis hyvä, vaikkakin nykyaikana outo juttu, niin paljon tapaa huonolaatuisia materiaaleja.

Viimeksi Noshilta tilausta tehdessäni huomasin merkiltä löytyvän myös kotikutsut ja otin yhteyttä, josko voisin pitää sellaiset. Ja sehän onnistui, joten mun ekat vaatekutsut on totta! Homma menee niin kuin muutkin kotikutsut, ohjelmassa on esittely, kahvittelu ja hypistely-tyyppinen tilaisuus. Kotikutsujen pitäjä saa aina 20 euron lahjakortin kutsuilla tehtyyn tilaisuuteen, mutta mä ajattelin arpoa sen vieraiden kesken solidaarisesti.

Ja nyt se syy, miksi bloggaan tästä nyt, vaikka kutsut ovat vasta  sunnuntaina 21.4. Päätin nimittäin kutsua teistä lukijoistakin viisi paikalle, jos hyvälaatuiset värikkäät luomupuuvillavaatteet sekä huonolaatuinen seura kiinnostaa :) Tulossa on myös muita (blogi)kavereitani ja luvassa on pieni yllätys, minkä takia ilmottautuminen pitää hoitaa vähän aikaisemmin. Yllätys on kiva, mutta älkää nyt mitään ilotulituksia odottako! Tarkemman ajan ja paikan ilmoitan viidelle ensimmäiselle ilmottautuneelle henkilökohtaisesti meilillä. Paikka on siis Helsingissä ja mukaan voi ottaa myös lapset, olen nakittanut naapurin lukiolaisen järjestyksenvalvojaksi!

Sitovat ilmottautumiset alle meiliosoitteen kera!

Kuten viime viikolla uhosin, tämän viikon yhteiskuva on Pietarista. Kylmästä Pietarista, on pakko lisätä, sillä tuo pikkureissumme osoitti, ettei kaikki ulkomaanmatkat automaattisesti tarkoita lämpimämpiä ilmoja. Ei todellakaan!

Ensi viikon 52-viikkoa teemapostaus pitänee ottaa sitten Tukholman tärkeimmässä turistikohteessa eli Lagerhausin muffinssitarvikeosastolla :D Olemme siis Mintun sekä omien pesueidemme kanssa lähdössä Silja Linen kutsumana testaamaan Muksumaanantai-nimistä lastenristeilykonseptia Silja Symphonylle. Mukava reissu varmasti tiedossa, vaikka emme ole suunnitelleet niitä ruhtinaallisia Tukholman tunteja sen tarkemmin. Mä en halua ihkuttamaan Mini Rodineita hela dag eikä Minttu tuskin aio parkeerata tavaratalon luomukosmetiikkaosastolle myöskään, joten kultainen keskitie lienee tuo Lagerhausin tavarataivas ja hyvä ruoka!

Jos nyt joku nopeasti keksiii Tukholman keskustasta mainion lounaspaikan 2 äidille ja 3 muksulle, otetaan ehdotuksia vastaan! Buffetti olisi aina paras, ettei lasten tarvitse odotella ruokaa.

Tänään oli jännä päivä, kun pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa elämässäni shiatsu-hierontaa. Kipuilu kropassani on ollut olemassa jo melkein kaksi kuukautta, joten kaverinikin ovat saaneet marinasta osansa ja osaavat tarjota omia suosikkihoitomuotojaan vaihtoehdoksi. Tälle päivälle mulla oli lahjaksi saatu aika kaverini äidin, Shiatsu ja Reiki Master Soile Naskalin Ki-Shiatsuun Töölössä.

Jos shiatsu ei ole tuttua, voin ensin hieman kertoa millaisesta hoidosta on kysymys. Shiatsu on vanha japanilainen hoitomuoto, mikä perustuu kehon akupunktio-meridaanien eli energiapisteiden paineluun sekä kehon venyttämiseen. Hoito pohjautuu kiinalaiseen lääketieteeseen, mikä huomioi kehon ja mielen vuorovaikutuksen. Shiatsuhoidossa pyritään erilaisilla tekniikoilla tasapainottamaan energian kulkua, poistamaan henkisiä tai fyysisiä energiatukkeumia ja kuona-aineita tai lisäämään energian kulkua. Jokaisen hoitajan muoto on aina omansa, Soilen shiatsusta voit lukea täältä.

Ki-Shiatsussa hoito tehtiin perinteisesti tatamin päällä lattialla ja kuten ensimmäisellä kerralla suositellaan, teki Soile mulle 90 minuutin hoidon, itseasiassa hieman sitäkin pidemmän. Hoidossa mulla oli ihan tavalliset joustavat vaatteet päällä. Hoitohuone oli rauhallinen tila kynttilöineen ja suolalamppuineen ja kiireetön ilmapiiri hoidon yhteydessä teki hyvää niin kropalle kuin mielellekin.

Ensimmäisellä kerralla Soile hoiti kroppaani keskittyen heikoimpaan lenkkiini eli selkään, mutta varasi hoidon jälkeen vielä uuden ajan jalkani hermopinteen hoitoon erikseen. Vielä en osaa sanoa vaikutuksista sen enempää, jalan hermo oireili illalla hieman tavanomaista enemmän mutta sekin saattoi johtua unohtuneesta särkylääkkeestä eikä hoidosta. Rauhoittuminen ja selän hoito sen sijaan teki todella hyvää heti. Odotan innolla seuraavaa shiatsu-hoitokertaa, minkä jälkeen olen taas astetta viisaampi näissä kehonhoidollisissa asioissa.

Jos ei muuta hyvää tästä sairaudesta ole, olen ainakin saanut kattavan kokemuksen erilaisista hoitomuodoista, sillä mulla on ennakkoon ostettuna muutama hierontakertakin huhtikuulle. Huomiseksi pojan pappa oli hankkinut mulle ajan eräälle 80-vuotiaalle kengänpohjallisspesialistille, mistä hän itse on tekemässä jonkinlaista dokumenttia. Häneltä(kin) on kuulemma moni selkävaivainen saanut avun, joten ihan kiinnostavaa mennä koekaniiniksi kun tällainen mahdollisuus tuli. Kiinnostaako teitä lukea tällaisia enemmän terveyteen ja hyvinvointiin pohjautuvia tekstejä?

Ja millaisia kokemuksia teillä muilla on shiatsusta ja muista kropan hoitomuodoista? Onko jokin hoitomuoto jäänyt säännölliseksi tavaksi?

kuvat : www.bodywisenaturalhealth.co.uk, shiatsu.dk

Nappasin aamupäivällä kuvat alkuviikon Pietarin reissun tuliaisista. Nämä tuliaiset ovat varmaan ennalta-arvattavuuden huipentuma, sillä mukaan tarttui luomukosmetiikkaa ja lastenkirjoja. Mutta sitähän sitä hamstraa mistä tykkää!

Mulle tuli yllätyksenä, että venäläistä luomuraaka-aineista valmistettua kosmetiikkaa löytyi helposti ja todella edulliseen hintaan. Halvimmat Bioluxe-merkkiset käsi- ja jalkarasvatuubit maksoivat euroiksi muutettuna 50 senttiä! Organicshop-merkkiä tarttui mukaan muutamaa erilaista kasvonaamiota, jalka- ja käsirasvaa sekä suklaista kuorinta-ainetta, mikä tuoksui aivan huumaavalle. Ja näiden lisäksi hankin vielä Planera Organica-merkiltä hoitoainetta sekä käsirasvatuliaisia.

Olin hieman skeptinen tuotesisällön suhteen, sillä Suomessa luomuraaka-aineet ja  sls/parabeeni/silikonittomuus nostaa aina hintaa, eikä meiltä yksinkertaisesti saa 1.40 eurolla 75ml luomusertifioitua rasvaa, kuten vaikka nuo Organicshopin tuotteet olivat. Eilen käytin aika pitkän tovin selvitellessäni rasvojen INCI-sisältöjä, mutta kyllä ne oikeasti luonnonkosmetiikalta vaikuttavat hinnasta huolimatta. Satsin ainoa ei todellakaan luonnollinen tuote on tuollainen Dolce Milk-niminen suklaasuihkugeeli, mikä sekin mainostaa itseään parabeenivapaaksi. Se vain tuoksui niin hullun hyvältä suklaavanukkaalta, että mun oli pakko hankkia se! Kokemuksia näistä ei vielä ole, mutta jos nämä on hyviä, on kai pakko alkaa säännölliseksi rasvaturistiksi :D

Ja noista hinnoista vielä. Planeta Organican samppoot ja hoitoaineet maksoivat 2eur/plo, Organicshopin suklaakuorinta 4 eur ja nuo 75ml naamiot ja rasvat 1.40 eur. Planeta Organican sisältöön en vielä ehtinyt perehtyä, mutta noi Orcanicshopin jutut vaikuttaa kyllä lupaavilta. Ja ihme hinnat, vieläkin ihmettelen!

Lapsen hankinnat olivat tietenkin kirjoja ja nämä olivatkin aivan ihania ja hyvin erilaisia mitä suomalaiset kuvakirjat. Eläinkirjoissa seikkaili hyvin värikästä eläinjengiä, possuista kissoihin ja kulkuneuvokirja oli ihanan yksinkertainen ja selkeästi se kiinnostavin juttu. Pruumpruum-kirjaa on nyt useampaan otteeseen tutkittu ja liikennevälineitä tunnistettu urakalla. Tosi mukavia tuliaisia, mistä riittää iloa pitkään. (varsinkin itselleni ilo on todella pitkä, sillä mullahan ei rasvat ihan heti olisi loppunut muutenkaan...)

Reissu on tehty ja kaupunki nähty! Pikareissumme Pietariin oli mukava arjen piristys, mutta reissuväsymys on näköjään allekirjoittaneella ihan sama, mitä pidemmälläkin reissulla. Olen nukkunut tänään kahdet päiväunet! No mutta nyt sitten onkin yö aikaa kirjoittaa reissusta.

Matkallamme oli mukana muffinssiprinssin ja minun lisäksi Anni vauvoineen. Sen lisäksi samaan laivaan pakkautui sattumalta myös Spatz matkaseuroineen, joten laivalla ei ollut seurasta puute. Oli kyllä tosi hauskaa nähdä Spatzkin ihan naamatusten ja saada omalle lapselle pallomeriseuraa.

Laivamme Princess Maria oli siisti peruspaatti kaikkine ominaisuuksineen, mitä nyt laivalla on. Muutama epäkohta löytyi lähinnä suomalaisten matkustajien huomioimisessa, palvelua oli hankala saada muulla kuin venäjänkielellä sekä ennakkoon tilatussa ruokapaketissa, mikä oli illallisen sijaan kouluruoka-tasoinen elämys ja erittäin hankalasti tilattavissa. Mutta pääasia eli matkustaminen sujui hyvin, uni maittoi ja juoruiluakin harrastettiin :)

Pietari itse yllätti ensimmäiseksi kylmyydellään, mistä minua varoiteltiin kyllä etukäteen. Silti, kuten kuvista huomaakin niin housut jäivät kotiin ja viluhan se pihalla tuli. Onneksi tarkoituksemme ei ollut mikään ulkoilupäivä, mutta kyllä verikirkko ja sen läheinen puisto oli nähtävä! Rakastan kaikkea överiä ja mikäpä sen hienompaa kuin nähdä tuollainen värikäs sipulikirkko ulkomaalauksineen ja kultaisine yksityiskohtineen.

Loppupäivä meni ihan vain kaupungilla hengaillessa. Kävimme ostoskeskuksissa kiertelemässä sekä syömässä useamman lautasellisen täytettyjä lettuja. Keskustasta löytyi mainio venäläistä ruokaa pikaruokatyyliin myyvä ravintola, missä oli sekä hintataso että ruuan laatu kohdillaan. Me söimme juuri paistettuja lettuja useilla eri täytevariaatioilla, mutta jätimme perinnekeitot väliin. Onpahan hyvä syy palata takaisin! (ja joo, noi kaikki lautaset alakuvassa oli meidän lettulautasia, hehe)

Päivän reissut ovat aina päivän reissuja, suurin osa jännistä jutuistä jää aina seuraavaan kertaan. Mutta Pietariin on kyllä pakko palata pidemmäksi aikaa mahdollisimman pian. Onneksi laivamatkan lisäksi myös junat kulkevat nopeasti ja viisuminkaan hankkiminen ei ole mikään iso juttu, jos ei halua laivaa (ja 72h oleilua ilman viisumia) käyttää. Mutta ennen Pietariin palaamista matkaamme kuitenkin ensi viikolla (!!) Tukholmaan ja hieman isompiakin matkasuunnitelmia on ilmassa ensi talvelksi.

Monia varmaan kiinnostaa miten tämä mun selkä-jalka-vammaisuuteni sopii matkusteluun, mutta siitä (ja tuliaisista!) lisää myöhemmin! Sanotaan nyt kuitenkin, ettei matka ihan kivutonkaan ollut, mutta hyvässä porukassa pärjää aina, vaikka hieman rampanakin.

Päiväkotiin lapsen viennit ja haut ovat olleet kyllä silmiä avaavia viime aikoina. Pari viikkoa sitten, kun riisuin lasta päikyn eteisessä, eteen pelmahti n. 4 vuotias tyttö hienossa mekossaan ja sanoi : "K saa leikkiä tällä autolla". Kun kiitin ja kysyin etteikö hän itse varmasti tarvitsisi sitä, sain vastaukseksi "en koska tytöt eivät leiki autoilla eikä pojat voi olla prinsessoja". Just. Kerroin tytölle, että hän on nyt kyllä ihan väärässä, että kyllä pojatkin voi olla prinsessoja aivan yhtä lailla kuin tytötkin ja autotkin on aivan yhtä sallittuja tytöille kuin pojille, levisi pikkutytön silmät lautasiksi. Selkeästi ensimmäinen kerta kun joku hieman oikaisi vanhentuneita käsityksiä :D

Mulla on omakohtaisia kokemuksia kuninkaallisista jutuista, koska meillä  nähkääs asuu niin sähäkästi liikkuva herra muffinssikeiju, ettei kuvauskaan oikein onnistu. Tuskin asuu kovin montaa vuotta, mutta nyt asuu.

En ole mikään sukupuolisensitiivisyys-kiihkoilija, mutta toisaalta omasta mielestäni vanhempien tehtävä on kannustaa lastaan mahdollisimman avarakatseiseksi. Varsinkin pienet lapset, joilla ei ole mitään sukupuoli-identiteettiä on ihan turha jakaa lokeroihin sen mukaan mitä saa ja ei saa tehdä sen mukaan mitä sieltä jalkovälistä sattuu löytymään. Musta sukupuolta on ihan turha piilotella tai olla puhumatta pojasta poikana tai tytöstä tyttönä, mutta leikkien rajaaminen sukupuolen mukaan on aika ankeaa ja suppeakatseista hommaa.

Onneksi meillä on maailman paras päiväkoti, missä henkilökunta ei todellakaan ole kapeakatseisia tyttö-poika-luokittelijoita vaan antavat kaikkien kukkien kukkia, myös niiden vain tyttöjen leikkejä leikkivien pikkutyttöjen. Ja mukaan mahtui naistenpäivän "iltapuku mukaan"-juhliin myös yksi muffinssiprinssi, millä oli ollut kuvista päätellen tosi hauskat kemut muun juhlakansan seassa.

Aina välillä sitä miettii, että voiko jotain tehdä, jos joku vaikka myöhemmin kiusaa. Olen kuitenkin tullut tulokseen, etten kiellä mitään pelkän sukupuolen takia, vaan kasvatan lapsestani niin avarakatseista ja hyvä itsetuntoista muksua, että hän osaa sekä nauraa itselleen että laittaa luun kurkkuun mutisijoille silloinkin kun muffinssimekko on liian pieni.

52 viikkoa, saman verran yhteiskuvia. Viikko 11 oli paljon parempi mitä edellinen, sen voin sanoa! Kroppa on alkanut paranemaan todella pienin hiirenaskelein, mutta muutos parin viikon takaiseen on kyllä valtaisa. Tällä menolla mä ehkä voisin vappuna tanssia!

Samaan aikaan kämppikseni on ottanut huomattavasti suurempia harppauksia puheen suhteen ja alkanut puhumaan puhelimeenkin ihan oikeasti. Jos (ja kun) äidin rampaseura tylsistyttää, kiikuttaa hän mun museonokialaiseni ja kertoo napakasti kenelle soitetaan. Tämä vaatii puhekumppanilta melkoista asialistaa aiheista, sillä vastaukset ovat silti pääasiassa muotoa "joojoo!" ja puhelut perustuvat edelleen enemmän kuunteluun. Mutta on siellä sanojakin paljon joukossa.

Nyt olisi homman nimenä pakkaus. Seuraavan viikon kuvat saavat luvan olla Pietarista :)

Olen taas siinä vaiheessa vuosittaista kiertokulkuani, milloin alan miettimään tyyliäni ja sitä, vastaako se sisäistä minua mitenkään. Tänään havahduin fysioterapeutin odotustilassa seepralegginsseissä, punaisissa lapikkaissa ja urheilurintsikoissani ja popin raitapaidassa siihen, että mähän näytän ihan hullulta. Taas.

Mun on jotenkin edelleen kolmikymppisenäkin hankala hahmottaa mistä tyylistä pidän, vaikka voin luetella kyllä tyylisuuntia mistä en pidä. Vaatemakuani kuvaa kyllä vaikkapa sanat vintage, värikäs, vanhanaikainen, boheemi, mutta se yhdistelmä mitä puen päivittäin päälleni on alkanut muuttua muotoon variksen pelätin. Äitiyden myötä se viimeisinkin tukkatötterö on jäänyt tupeeraamatta ja jotenkin verkkosukkahousut+maiharit yhdistelmäkään ei pue perhe-elossa niin kuin ennen. Sairastelun aikaan saama mökkiytyminen ei sinäänsä auta asiaa, mutta nyt on aikaa ajatella. Ja yhtäkkiä huomasin tietäväni millainen mies olisin! Mutta millainen tyyli mua naisena inspiroi, se onkin hankalampi juttu.

Olen jo pidempään fanittanut Samuli Putron tyylisilmää ja lyhyesti ja ytimekkäästi: miehenä olisin Samuli Putro. Käyttäisin hienoja vintagehattuja, herraintyylisiä vanhoja liivejä, tummia farkkuja ja olisin sellainen Dandy goes Kallio-tapaus. Miehenä se olisi helpompaa vaikka olisi perheellinen, sillä matalien nauhakenkien kanssa lapsen kiinni juokseminen ennen autotielle pääsyä olisi hieman helpompaa kuin viininpunaisissa korollisissa mokkakorkkareissa iskiasvaivaisena. Jos voin tältä istumalta sanoa, etten miehenä missään tapauksessa käyttäisi verkkareita, miten hemmetissä voin vetää joka päivä kivan mekon sijaan ne kuluneimmat legginssit jalkaan koska nää on niin mukavat? Yhdistää niihin Sorelin kumikengät, North Facen miesten kuoritakin ja kruunata kokonaisuuden likaisella tukalla, mikä on epätoivoisesti kiinni kahdella pinnillä. Missä on mun vintage-villakangastakit ja kivat kikkarakampaukset? Tai tykkäänkö mä niistä edes enää?

Musta tuntuu (taas), et oon mammautunut tosi pahasti. Ja etten saa ihan irti sitä kaikkea, mitä mussa on ollut ja mistä olen tykännyt ja nauttinut. Ja mitä enemmän elo on seesteytynyt, sitä vähemmän mä olen jaksanut innostua asioista kuten ulkonäkö, tyyli, kulttuuri ja kaikki se mikä ennen oli tärkeää ja ihanaa. Osasyy tähän rehellisyyden nimissä on se, ettei arjessa ole sellaisia miespuolisia ihmisiä, mihin haluaisi tehdä minkäänlaista vaikutusta. Samuli Putrokin kävelee  vastaan vain kerran puolessa vuodessa Hakaniemessa.

Kun paranen, menen ihmisten ilmoille ja pistän kirkasta huulipunaa.

Kuva: lapsellista-blogin Anna. Lähiömutsin aatteet luettu ilmeestä.

 

Viikonloppuun violetissa :D Kympillä saa vaikka mitä, esimerkiksi makkarat litistävän topin Lidlistä ja popcornisuklaata K-kaupasta. Toppia suosittelen, suklaata en sillä popcorneista oli unohtunut suola! Mikä idea laittaa suklaaseen popcornia, jos niissä ei ole suolaa? Maistuu samalle kuin riisisuklaa hillojen kuorilla, eli ei millekään mutta kuoret jää hampaiden väliin.

No söin minä suklaan silti, ettei jäisi noin hyvä toppi käyttämättä.

Sanoista tekoihin! Lupailin facebook-tykkääjille ihan ikiomaa arvontaa, kun 500. tykkääjän rajapyykki ylittyy. Tämä on kiitos siitä, että tykkäämällä kirjoituksistani sekä tietenkin itse blogista, olette olleet isoksi avuksi minulle kirjoituksia suunnitellessa. Kun kommentointi on toisille hieman vierasta, tykkäämisellä olette viestittäneet mielipiteenne postauksista. Tykkäys on helppo viesti myös ruudun tälle puolelle, mitä lisää. Olettehan muuten huomanneet, että myös täällä blogin puolella postauksen alla on like-nappi facebookia (sekä muutamaa muutakin some-sivua) varten? Olisi tosi kiva, jos klikkaisitte sitä kivan postauksen kohdalla, sillä se oikeasti ilahduttaa minua kirjoittajana paljon sekä antaa suuntaa tulevaan :)

Mutta nyt siihen arvontaan. Minulla on ollut takataskussa optio arvontaan, missä voittaja saa valita lempikorunsa Sininka-korumerkiltä. Sininkan korut ovat käsin tehtyjä polymeerimassakoruja poronnahkanauhalla. Kaulakorujen lisäksi uutuutena on ihanat pallokorvakorut, mitkä ovat mielestäni todella kauniita, yksinkertaisia ja ajan hengen mukaisia. Pistetään ne jakoon nyt, kun facebook-tykkääjiäkin löytyy jonoksi meiltä Alepalle ;)

Tällä kertaa arvonta on toteutettu facebookiin sopivalla sovelluksella ja on siis ihan facebook-sääntöjen mukainen juttu. Arvonnan löydät siis facebook-sivuiltani linkkinä, käyhän tykkäämässä sivusta (jos et jo tykkää) ja osallistu samalla näiden kivojen korujen arvontaan! Arvonta on voimassa 20.3. saakka!

Olen saanut yllättävän paljon yhteydenottoja lukijoilta selkä- ja iskiasongelmieni takia ja varmasti jossain vaiheessa on tulossa laajempikin postaus erilaisista menetelmistä, millä olen kroppaa hoidattanut. Mulle on suositeltu vaikka minkälaisia hoitomenetelmiä myös lähipiiristä, mutta kun tarpeeksi moni sanoi jättäneensä kipunsa Karppisen pöydälle, päätin minäkin kokeilla mikä tämä tällainen Karppinen oikein on.

Yli 70-vuotias Hannes Karppinen pitää praktiikkaansa Helsingin Malmilla ja on ns. kansanparantaja. Yritys sen sijaan ei nojaa mihinkään pajunvitsoilla paikannettavien kipupesäkkeiden hoitoon, vaan kolmen manuaalihoitajan (Karppinen ja hänen poikansa) lisäksi yrityksessä palvelee mm myös lääkäreitä, hierojia sekä akupunktiohoitaja. Kuntoutus-Karppinen on Etelä-Suomen Lääninhallituksen hyväksymä terveydenhoitolaitos. Halusin kokeilla monelle avun tuonutta manuaalihoitoa ja ajan saikin yllättävän nopeasti muutamassa päivässä. Tänään sitten kävin paikan päällä "niksautettavana". Kivut eivät jääneet pöydälle, mutta jotenkin jäi olo, että tästä voisi apu löytyä. Tykkäsin myös ajatuksesta, että jos 1-4 kertaa ei toimi, se ei sitten toimi eikä hoitoa suositella jatkettavaksi pidempään. Tilasin uuden ajan muutaman viikon päähän, milloin keskitymme eri kohtaan selässä.

Manuaalihoitajani Harri Karppinen kertoi myös vitamiinien ja nesteytyksen vaikuttavan kroppaan ja sen kiputiloihin uskottua enemmän. Painelin Karppiselta kotiin ja vaihdoin samoiten tein elintarvikeketjun omasta vitamiinista takaisin Multiform Activeen, mistä mulla on hyviä kokemuksia entuudestaan. Muistan kun aloitin viime syksynä Multiform Activen käytön ja oloni piristyi muutamassa viikossa tosi paljon ja nyt ihmettelen miksi vaihdoin vitamiinit toisiin vain hinnan takia. No nyt ollaan taas hyvin imeytyvässä vitamiinissa ja toivottavasti auttaa myös kroppaan yleisen fiiliksen lisäksi.

Kuntoutus-Karppisen nettisivuilla on laaja tietopaketti ravinnosta ja neuvo magnesiumin sekä kalsiumin lisäämisestä tukirangan ongelmien hoidossa tuli sekä hoitajalta että suoraa nettisivuilta. Sattumalta mulla oli muutama näytepaketti juurikin ko. vitamiineja kaapissa, joten aloitin niidenkin popsimisen heti. Samoin vedenjuontia suositeltiin lisättävän, kuulemma todella monet selkäongelmista johtuvat myös huonosta nesteytyksestä ja sen aiheuttamasta lihasten "liimautumisesta" eli pinnetiloista. Ja en kyllä ihmettelisi jos omat lihakseni kärsivät kuivuudesta, imetyksen lopettamisen jälkeen ei ole janottanut varmaan kertaakaan kunnolla.

Huomenna saan aloittaa alaraajajumpan, minkä ohjeet löytyvät myös Karppisen sivuilta. Jumppa on musta tosi sympaattisen oloinen asentojen nimistä lähtien, sellainen perinteinen mummujumppa. Mutta eipä tästä kropasta Elixialle olisikaan nyt. Katsotaan nyt miten Karppisen niksit ja kunnon vitamiinit toimivat parantumisen kanssa.

Kuvat ovat nyt noista vitamiineista, kun en kehdannut Karppisella kuvata. Mutta sen verran sanon, että seinillä oli paljon tervehdyksiä manuaalisesta hoidosta avun saaneilta julkkiksilta, sekä Vesa-Matti Loirin lahjoittamat poronsarvet. Mielenkiintoinen paikka!

Huippusuositut Zipit-vetskaripäiväpeitot saavat tänään lisäystä mallistoon Vallilan kangaiden muodossa. Tarjolla on muutamia erilaisia kangasvaihtoehtoja ja ne tulevat myyntiin nyt keskiviikkona klo 13 osoitteeseen bedit.fi.

Tuleva mallisto ei ehkä puhutellut minua tarpeeksi tilaukseen asti, mutta Vallilasta löytyisi kyllä useampaakin kangasta, minkä itse kelpuuttaisin pojan sänkyyn. Omassa mielessä on myös pyörinyt Zipitin teettäminen ihan valkoisena 90cm leveään sänkyyn, mutta tuumasta toimeen en ole vielä päässyt. Ehkä keväällä pitää ottaa itseä niskasta kiinni, niin paljon kehuja olen Zipitistä kuullut. Meillä on Beditin normipäiväpeitto (Bella-kampanjan kautta aikoinaan saatu) ja se on kestänyt tosi hyvin pesua ja pitoa, edelleen kuin uusi.

Jos haluat kurkata tulevia Vallila-malleja jo hieman etukäteen, piipahda Beditin facebooksivuilla :)