Hampurilaispäivä isän luona. Nukuin yöunet puolille päivin ja aloin sitten odottamaan miehiä kaupunkiin meiltä. Ensin mulla oli ajatus, että lähdettäisiin keskustaan Cityn SYÖ Helsinki!-kampanjaravintolaan, mutta (pojan isän) koti vei voiton. Mun pravuurini on ihan sairaan hyvä itse tehty majoneesi, mikä nostaa kotihampurilaiset aivan uusiin sfääreihin, noin niinkuin kliseisesti ilmaistuna.

Jos et ole koskaan tehnyt majoneesia, kannattaa kokeilla, ei ole yhtään niin hankalaa mitä luulisi! Mun majoneesissa on yleensä 2 keltuaista, muutama rkl sitruunamehua, vähän dijonsinappia, mustaapippuria ja kynsi valkosipulia. Sekä tietenkin öljyä. Ohjeita on netti täynnä, mutta kannattaa muistaa että se öljyn sekoittaminen pitää tehdä tippa kerrallaan, ettei seos juoksetu. Muuta hankaluutta ei ole ja maku on vaivan arvoinen!

Vielä kun ranskalaiset jaksaa tehdä itse ja paistaa öljyssä, ei majoneesin lisäksi paljon muuta kaivata. Toki toi hampurilainenkin oli kyllä hyvää ja kaikki maistui myös yksivuotiaalle paremmin kuin hyvin. Kotona kokkaamisessa hyvänä puolena on myös se, että saa kellahtaa sitten suoraa sohvalle (mudcaken ja jäätelön kanssa).



Ps. Oonkai vähän kilahtanut kun rakastan tollasia maisemalautasia, missä hampparit on! IHANIA!