Mun yöpöydällä eli sängyn vieressä lattialla on yleensä useita kirjoja yhtä aikaa. Viime aikoina siellä on nähty mm. mainitun Dan Brownin Meteoriitti, Tyttökavereiden opas taaperovuosiin, pari Jouni Hynysen keikkapäiväkirjaa, Jonathan Safran Foerin Everything is Illuminated, Sinikka Nopolan Teepussit, Nanny -lastenhoitajan päiväkirja ja nyt menossa on Stephanie Meyerin the Host joka vaikuttaa varsin pätevältä sekin.

Mä en oo lukenut Dan Brownilta ku sen Da Vinci koodin. Onko Nanny-kirja sen mun tv-idolin kirja? Ja tuo taaperovuosikirja pitäis lukea ehdottomasti, tosin en uskalla tarttua siihen uhmakirjaankaan vielä. Hynystä en kyllä ite lukis, ei vaan kinnosta sen tyyli. Lisa Sounion Brändikkään kahlasin just, ihan jees. Outi Pakkasen dekkarit on ollut suokkareita aina kesäaikaan.

Mulla ei oo koskaan ollut tapaa lukea montaa kirjaa yhtä aikaa, en jotenkin pysty siihen. Herpaantuu ote.

Nanny ei ole se tv-sarjan Nanny vaan hulvaton kuvaus täysin rikkaassa perheessä työskentelevän lastenhoitajan kaoottisesta arjesta. Vähän sellainen lapsimaailmaan sijoitettu Paholainen pukeutuu Pradaan. :D

Meteoriitti oli kerrassaan loistava, yllätyin oikein vaikka aiemmatkin Brownin kirjat ovat kolahtaneet. Tämä oli kuitenkin jotenkin vähän eri kaliiberia ja selkeästi oma, erillinen tarinansa.

Sounion Brändikäs oli oikein mainio, mulla olisi tuossa jonossa myös No Logon tekijältä pari uudempaa, ne tosin vaativat ehkä vähän enemmän keskittymistä joten hautaudun nyt ensin rauhassa tähän Hostiin. :D

Ah ja joo, musta tuntuu että mä teen kaiken muunkin yhtä aikaa. :D

Kerroppas sitten kun saat kirjan luettua, että oliko da Vincin koodin veroinen :) ite luen parhaillaan vuoron perään Tove Janssonin novelleja ja Game of Thrones kirjoja. Siinä on ainakin yksi upea kirja sarja fantasian ystäville. Kolmas osa tällä hetkellä meneillään^^ tavoitteena oli saada kaikki osat kesän aikana luettua. Kesää on onneksi vielä hieman jäljellä :D

Mulla on menossa Siri Hustvedtin Vapiseva nainen imetyslukemisena. Ei ihan nappivalinta, kun en jaksa keskittyä kirjaan kunnolla. Joku kevyempi hömppä uppois varmaan paremmin. Tosin tää on siitä hyvä, ettei sivut rapise kovin tiheesti ja häiritse imetettävää. :DDD

Töitten takia tulee luettua paljon ja kaikkea, viime aikoina on päräyttänyt sarjisromaani Habibi ja Caire Castillonin novellikokoelmat (Äidin pikku pyöveli, Pieni sydän jaksaa rakastaa ja Kuplissa). Ensimmäistä suosittelen kaikille (kaunis, erilainen ja melko nopealukuinenkin vielä) ja jälkimmäisiä niille, jotka eivät järkyty herkästi (henkistä ja joskus fyysistäkin väkivaltaa sekä ihmismielen likakaivon syövereitä mustaan huumoriin kiedottuna - ja novellikokoelmathan on just täydellisiä pätkittäiseen lukemiseen). Seuraavana vuorossa Aila Meriluodon päiväkirjoja ja Torgrim Eggenin Pärstäkerroin (Eggenin Sisustaja on muuten myös ihan parhautta kierouden, absurdiuden ja mustan huumorin ystävälle).

Luin juuri Robert Goolrickin "Luotettavan vaimon", joka oli järisyttävä esikoisromaani suurista tunteista ja ihmisten ristiriitaisista tavoitteista pitkänä talvena lumen keskellä. Suosittelen.