Minusta tuntuu, että tästä jo mainitsin. Mutta mainitsen nyt uudelleen: Salamatkustaja ja Project Mama löivät hynttyyt yhteen ja kirjoittivat Vuoden mutsi-kirjan, mikä on nyt lähetetty kustantajalle. Se on ihan mahtavaa, että joillakin äitibloggareilla on kunnianhimoa ja luovuutta tehdä jotain tuollaista ja toivon, että me muut bloggariäidit voisimme osaltamme tukea kirjaprojektia kirjoittamalla siitä sitten kun sen aika on. Olisi tosi hienoa, että äitiblogigenre miellettäisiin yleisestikin joksikin muuksi kuin pelkäksi merkkihaalareiden esittelyksi ja tämä on kyllä hieno osoitus että on meistä (joistakin, en puhu itsestäni) muuhunkin.

Vuoden mutsit olivat kehittäneet kirjan promoamiseksi hauskan Vuoden Mutsi awardin, ja itse sain maininnan Project Mamalta. Kiitos siitä! Vastaan nyt kunniamaininnan mukana tulleisiin kysymyksiin ja lopuksi heitän haasteen muutamalle muulle ehdottomasti Vuoden Mutsi maininnan arvoiselle bloggariäiteelle.

1. Tunnen itseni vuoden mutsiksi... kun menen nukkumaan. Päivä on lusittu ja elossa ollaan ja kumpikin yhtenä kappaleena.

 2. Lapsiperhe-elämässä haasteellisinta on... oman ajan löytäminen ja oman itsensä pitäminen omana itsenä kaikkien vaatimuksien ja esimerkkien keskellä. En halua huomata 10 vuoden päästä eläneeni vuosikymmentä pelkästään toiselle ihmiselle tai toisten äitien esimerkin mukaisesti. Lentokoneessakin sanotaan, että ensin happinaamari laitetaan vanhemmalle ja sitten vasta lapselle ja lapsiperhe-elämässä samaa pitää osata soveltaa niin, ettei hukkaa itseään perheeseen ja laita lasta kaikessa edelle.

3.Suurin lapseltani saama kohteliaisuus on se, kun hän... tuntee olonsa turvalliseksi kanssani.

4. Kello 12 yöllä olen yleensä...hengähtänyt yksin hetken ja lukenut kavereiden kuulumiset blogeista sekä jättänyt jonkun jäljen bittiavaruuteen myös itsestäni. Mutta nukkumassa en vielä ole.

5. Kello 8 aamulla olen yleensä...lapsen vieressä yhteisessä sängyssä joko heräämässä arkitouhuihin tai viikonloppuisin nukkumassa pidempään.


6. Haluaisin sanoa lapsen/lasten isälle, että...kiitos rakkaasta lapsesta, ystävyydestä ja siitä että erilainen pieni perheemme tekee yhdessä asioita viikoittain ja olemme perhe. (Ja kiitos, että maksoit mun Tukholman risteilyn...)

7. Haluaisin sanoa omalle äidilleni, että...kaikki naiset ovat erilaisia.

8. Viimeksi kiroilin, kun...naapuri oli jättänyt mersunsa etuoven eteen niin, etten päässyt vaunuilla minnekään ja näin bussin ajavan jo pysäkin ohi. Samalla kirosin kipeää selkääni, että minkä helvetin takia näitä vaunuja edes pitää käyttää kun liinalla olisin jo bussissa.

9. En ole koskaan osannut...ottaa vastaan aiheetonta kritiikkiä ja syyllistäviä neuvoja. Varsinkaan toisilta äideiltä.

10. Parasta, mitä housut jalassa ja ilman lapsia, voi tehdä on...olla puhumatta lapsista, lastenvaatteista tai olla lukematta vauvalehtiä tai miettiä mitä hankkisi lapselle seuraavaksi.

Minä annan palkinnon seuraaville mahtaville naisille

Wandabe: Nainen jolla on elämä ja ei siksi ehdi edes bloggaamaan...

Jenny B-H: Iloinen, ystävällinen ja minua enemmän tatuoitu Jenny on niin maan pinnalla, että on ilo tuntea hänet

Liisa: Ihana kirjoittaja, jonka koti ei ole valko-beige tai arki täydellistä.

Pistäkäähän haastetta eteenpäin. Ja vuoden mutsit: laittakaapa infoa sitten kun se kirja tulee!