Naapurin ekaluokkalainen pikkumimmi kävi eilen ensimmäistä kertaa kylässä ja hieroi heti kauppaa. Sain tämän hienon keijupiirustuksen vaihtarina kun annoin tytön pitää vauvaa sylissä. Hyvä kauppa, mutta kaksi yhden hinnalla: Sascian Helmi oli nimittäin myös kylässä ja pääsi samalla syliin.

Teippasin taideteoksen heti seinälle. Eihän siihen kauaa mene kun on omastakin takaa taidetta, siihen mennessä pitää kehitellä joku hyvä arkistointimenetelmä ettei koti muutu ihan 70m2 taidegalleriaksi. Julma äiti sanoo, että yksi seinä saa riittää.


Tänään ei kuitenkaan aloiteta edes värikylpyharrastusta, sillä tänään on rokulipäivä. Jouduin aamuvarhaisella perumaan äitivauvakerhommekin, kun yö meni pienemmän osalta yskimiseksi ja itkuksi. Niinkuin pari edellistäkin yötä. Osaltaan siihen varmasti vaikutti eilen huomaamani uusi hammas, mikä oli puhjennut, mutta on se tämä yskäkin. Paha katsoa vierestä pientä sairastelijaa. Äsken lämmitin kauratyynyn ja terästin sen laineen liplatuksella. Rengasliinassa lämpimän tyynyn ja äidin läheisyyden johdattelemana saapui unikin. Toivottavasti nukkuisi sen verran että univelat edes loppuisi kiukuttamasta.