Edellisessä postauksessa kerroin 1-vuotiaan Ollin saaneen meiltä Jekku ja kaverit-kirjan. Se on Katriina Koskisen paksupahvinen lastenkirja, mistä toivon olevan iloa pitkään. Kirja ei ollut mikään sattumanvarainen löytö, vaan tilasin sen Amnestystoresta ja tutustuin siihen hieman etukäteen muutenkin.

Jekku-kirjassa on hauskoja kuvia eläimistä ja ensin se voi toimia katselukirjana ja tapana opetella eläimiä. Kirjan tarinassa eläimet kuitenkin jekuttavat ja kertovat aina väärän nimensä, hieman vanhempana lapsi voi siis etsiä kirjasta, missä Sammakko Loikkanen tai Possu Röhkönen oikeasti ovat. Se tekee kirjasta mielekkään myös vähän vanhemmalle lapselle, joka jo tunnistaa, ettei kyseessä ehkä olekaan se eläin, mikä tekstissä mainitaan.

Tykkään muutenkin tutustua uusiin lastenkirjoihin, sillä vaikka meillä suomalaisilla onkin ne vanhat klassikot, on lahjaksi hauska antaa jotain ajankohtaisempaa kuin Hanhiemon lipas. Mitkä näistä uusista kirjoista saavat klassikkoaseman jää nähtäväksi, mutta ihania kirjoja julkaistaan pilvin pimein. Ja muistutetaan nyt, että pääkaupunkiseudun kirjastoissa on niin loistava systeemi, että lastenkirjat saa varata ilmaiseksi. Näitä uusiakin kirjoja löytyy pilvin pimein ja ne ovat klikkauksen päässä lähikirjastostasi, sillä varauksia kuljetetaan kirjastojen välillä päivittäin. Jos oman kirjaston valikoima tuntuu kököltä, ei muuta kuin tilauksia tekemään.

Meillä on kyllä kotona ihan ikiomat pahvikirjat, sillä tällä hetkellä lukeminen ja syöminen kulkevat käsi kädessä. Kun syömme, luemme ja kun luemme, syömme kirjan. Koen sen helpommaksi, ettei kirjaston kirjoja tarvitse tällä hetkellä vartioida. Mutta varailin huvikseni itselleni hieman vanhempien lasten kirjoja luettavakseni, kätevää hommaa. Onneksi meillä on kirjasto.