Tänään oli (taas) ravintolapäivä. Alkuperäinen tarkoitus oli mennä aikuisystävälliseen vauvojen sormiruokaravintolaan, mutta se oli täyttynyt niin nopsaa, ettemme päässeet. Menimme sitten Vallila Interiörin autotalliin syömään wrappeja ja vohveleita. Oma menuni maksoi vitosen ja koostui kylmäsavulohiwrapista ja kuningatarhillolla sekä kermiksellä höystetystä vohvelista. Oli hyvää, mutta täytteissä kyllä pihisteltiin wrappien osalta. Seuraavana vuonna 2 euroa lisähintaa ja enemmän täytettä peliin tytöt!

Vallilan ravintolapäivän tuotto meni muuten Helsingin Ensikodille ja siitä kymmenen pistettä ja papukaijan merkki.




Kuten näppärimmät huomasi, ei syömäsetistäni löydy kuvaa. Erilaiset kuvat kuitenkin risteilevät mielessäni, sillä muuttoa suunnittelevana Vallilan kankaisiin ei vain voi olla ihastumatta. Tiedän, että joitakin Vallilan kankaita leimaava helsinkiläisyys rasittaa, mutta mua kiehtoo vanhojen miljöiden tuominen kankaisiin enkä pahoittaisi ollenkaan mieltäni, jos uutta kotiamme somistaisi jompi kumpi seuraavista Helsinki-kankaista. Varsinkin tuo City lights pyörii mielessä, sillä rakastan noita neonvaloja ja olisi ihanaa katsella uudessa kodissa kaupunginvaloja myös vuoteesta.

Kirkonmäki

City lights

Kuvat ravintolapäivästä saatu Henry Ahlavuolta Vallilasta, oma kamera makasi kotona, kuinkas ollakaan.