Ei varmaan hirveästi auta, mutta meidän ipanalle tutti alkoi yllättäen kelvata vasta siinä viisikuisena. Kas kummaa! Olisi saanut kelvata aiemminkin. Rintakumi saattais tuoda vähän helpotusta, ootko kokeillut?

No worries. Meidän tissimies huoli tutin kokonaan vasta 4,5 kuukautisena. Sitä ennen aina sylki veks. Nyt sitten onkin hankalaa olla ilman sitä tuttia. Järkytyksellä odotan vieroitusaikaa. Mut saapahan äitee nukkuu siihen asti yönsä. Kokonaan.

Aikuistumassa: Rintakumi!! Kättärillä ne kielsi senkin, pitänee taas alkaa miettimään sitäkin!Outi: Kokeilitko päivittäin et milloin tärppää, eli oliko opettelun tulos vai ihme, että alkoi imemään?

No hei, rintakumit oli mulla maailman paras pelastus ekan mugelon kanssa. Kun itkin ja imetin rupinänneilläni.Joo alux koklasin päivittäin mut sitten se jäi, nelikuukautisena alotin taas tyrkkää sitä tuttia iäntä kohti ja yxkax yllättäin, osu ja uppos.

Mä en ole pitkään aikaan ilman rintakumia imettänytkään! Rinnanpäät oli rikki, koska muksu tykkäsi pitää tissiä suussaan vaan ihan huvin vuoksi vettymässä ja tykkäsi (tykkää) olla rinnalla koko ajan. Muakin kättärillä valistettiin kummankin keksinnön käyttökelvottomuudesta, mutta hyvin on näillä menty.Meillä on ollut käytössä luonnonkumiset, anatomisesti muotoillut koliikkitutit aluksi, mutta nyt kelpaa ihan perustutitkin. Työnnäthän tuttia kitalakeen päin? Ihmeteltiin, kun ei aluksi kelvannut tutti, ei sitten ollenkaan, kunnes lääkäriappiukko valisti, että tuttia pitää työntää ylöspäin niin ikään, että toinen saa kielen alle ja oikeanlaisen otteen.

PS. Kiitos päivityksestä! Täällä ollaan malttamattomana odoteltu uusimpia kuulumisia...

Meillä kanssa kokeiltiin tuttia, huonolla menestyksellä... Sitten tyttö löysi nyrkkinsä ja alkoi imeä sitä, vähän myöhemmin löytyi peukalo. Hyvä puoli on se, että peukku on aina mukana eikä sitä tarvi yöllä haeskella. Huono puoli on sitten hankalampi vieroitus, todennäköisesti. Tyttö on nyt sen 1,5v, tuttipullot jäi pois jo keväällä, peukku on vielä käytössä, onneksi kuitenkin vain nukahtamistilanteissa, ei siis kulje päivisin peukku suussa. Katsotaan kuinka käy, voihan se jäädä ihan itsekseenkin pois...

meilläkin Sohvi on huolinut tutin vasta nyt, ikää on 6kk. Minä imetin ekat 3kk joka ilta noin 3h putkeen, välissä mies saattoi kantaa huutavaa vauvaa sylissä ja jumppapallon päällä. Hiljeni aina rinnalle, vaikka tuskin sillä nälkä oli. Mun tissit kärsi siis myös aika paljon, itse koin parhaimmaksi avuksi bepanthenin. Lasinoh oli ihan yhtä tyhjän kanssa, mutta mielipiteitä on monia.Meillä tuttia on tosin alettu syömään vasta nyt, kun ollaan muutettu unirituaaleja. Enää ei nukahdeta tissille, vaan nyt nukahdetaan omaan sänkyyn tutin ja unirätin kanssa. Pitkiä uniahan meillä ei nukuta vieläkään, viime yönäkin pisin unipätkä taisi olla jotain 3h. Viideltä aamulla kakkaa vääntämään, taas.Mun oma äitini kritisoi mua paljonkin, kun Sohvi ei syönyt tuttia. Eräänkin liian pitkän automatkan aikana saimme kuulla noin 20 kertaa lauseen, "että tämä olisi helpompaa, jos se söisi tuttia tai olisitte ottaneet pullossa maitoa mukaan". Noh, eipä syönyt tuttia, eikä ollut maitoa kuin tisseissä. Pysähdyttiin välillä 30min välein imettämään. Mutta rankimmaksi matkan teki se takapenkillä istuva mummo, ei niinkään Sohvi ;)

Kannattaa tosiaan kokeilla rintakumia. Mulle Naistenklinikalla SUOSITTELIVAT sitä ja hyvä niin, olisi meikäläiseltä varmaan muuten tyssännyt imettämiset siihen!

Rintakumille ja Lansinohille ääni täältä! Haikaranpesässä minulle oikein tuotiin rintakumi ja siitä on ollut kyllä alkuun paljon apua.

Mä en tiedä, mitä olen tehnyt väärin, sillä yksikään kolmesta tyttärestäni ei ole kelpuuttanut tuttia missään vaiheessa :)Kolmas pisti vielä ennätykset uusiksi sillä lailla, että myöskään tuttipullo ei kelvannut, eikä kelpaa vieläkään nyt 7 kk:n iässä. En ollut kuullutkaan vauvoista, jotka ei suostu ottamaan pulloa.Meidän Piksu kyllä käytti mua häikäilemättä tuttina ensimmäiset kuukaudet. Erityisesti illat hän roikkui rinnassa. Mutta ajan kanssa se jäi pois. Nyt syödään silloin kun on nälkä, ainakin useimmiten, kopkopkop.

Rintakumi, sitä suosittelen minäkin lämpimästi. On pelastanut meillä elon imetyksen alkutaipaleella molempien lasten kanssa. Miksi turhaan kiduttaa itseään ja kiusata lasta verisellä maidolla tissien ollessa tohjona? Rintakumit kehiin ja maalaisjärki käyttöön. Rintakumi jakaa ihmiset kahteen leiriin valitettavasti - osa näkee sen hyödyt ja osa taas on periaatteesta sitä vastaan. Meidän neuvolassa syyllistivät niin paljon ekalla kertaa kumin käytöstä, että tokalla kertaa en edes maininnut sen käytöstä. Sairaalassa sen mulle toivat helpottamaan tilannetta kuitenkin ja kavereiden kokemusten perusteella moni muukin on sitä käyttänyt ja avun löytänyt. Ja meillä muuten esikoinen söi ainoastaan sellaista ainun mam -tuttia, toka taas ainoastaan sellaista ensituttia. Ja kummallakin meni muutama viikko opetellessa, että miten sitä tuttia oikein syödään. Aina se putoili tai sitä syljettiin pois, mutta oppivat kyllä. Ja vierotus sujui molemmilla kivutta, kun aika oli valmis. Joten älä sitä murehdi. Eikähän lasta tarvitse opettaa sitä tuttia tauotta lutkuttamaan, vaan ainoastaan väsyyn, ylimääräiseen imemistarpeeseen tai rauhoitteluun. Ja sitten tutti pois, kun tilanne kondiksessa. Kyllä te pärjäätte, ole huoleti. Joillakin vauvoilla vaan vähän kestää ja ihanahan se toisaalta on, kun oman äitin tissi kelpaa ja maitoa tulee... :)

Meidän tytölle oli kätilö laittanut tutin suuhun omatoimisesti sairaalassa. Minua se ei tosin haitannut, uskon (tai toivon) ettei se pilaa hyvää imuotetta. Nyt kotona ollaan laitettu tutti satunnaisesti, välillä se pysyy ja välillä ei. Lasinohkamppailut kuulostavat erittäin tutulta. Niinkuin tiedät, sillä mönjällä saa aika hyvin liimattua liivinsuojat rintoihin, eivätpä ainakaan lähde vaeltelemaan paikoiltaan :)

pohojosen synnärillä synnytelleenä kerron tarinan: kätilö tunkaisi tutin vauvalle suuhun heti kun näytti kaipaavan maitoa. uhkasi, että joko kapalointi tai tutti. valitsin tutin kun on pikkasen helepompi. yritin toki harata vastaan mutta en siinä synnyttely- ja nukkumattomuushuuruissani muistanut MIKSI se tutti/tuttipullo/rintakumi ois niin huono homma. vakuuttelivat kovasti että ei siinä mittään, anna vauvalle tutti jos se tarvii/itse tarviit että vauva syö sitä. no ei syöny sitte vauva sitä sen kauempaa ku joskus elämänsä alkutaipaleella satunnaisesti. mutta ohjeet on erit jokasella, tee mikä tuntuu parhaalta. nämä ohjeistukset oli siis oulun yliopistollisessa sairaalassa syystalvella 2010. tuttipullosta annettu vettä ihan ministä saakka ja siitä huolimatta imetys on pelannut. (jälkeen päin kuulin että jotku väittää veden hörppimisen vähentävän sammasta suussa sekä vatsan pelailevan paremmin.)

Meidän poika ei aluksi tarvinnut tuttia, joten ei sitä osattu tyrkyttääkään. Aina välillä sitten oli kausia, jolloin tutti kelpasi unille mennessä, mutta nekin kaudet katosi. Eipä tuo varmaan puolivuotissynttäreiden jälkeen ole tuttia nähnytkään.. :D Ihan jees kai, ettei tarvitse vieroittaa mistään (paitsi tissistä, joka sekin sujuu parhailleen aika kivuttomasti).Rintakumi kannattaa ottaa käyttöön, jos on ihan rikki. MUTTA siinä on myös oikeasti huonot puolensa: kumiin jää helposti "koukkuun" (heh), jolloin rinnat ei ikinä totukkaan vauvan imemiseen ja on siis aina ihan hajalla, jos yrittää imettää ilman kumia. Vauva voi myös tottua erilaiseen imuotteeseen, ja monet äidit kertovat tarinoita yön pimeydessä etsittävistä kadonneista rintakumeista.. Huhun mukaan se voisi myös hidastaa maidontuloa ja näin ollen vähentää maitomäärää - ken tietää.Yksi vinkki kotioloihin: rasvaa (lansinohia/bepanthenia) oikeasti kourallinen rintoihin, maidonkerääjät (tai vaikka muovikipot :D) rintsikoihin ja hengaamaan. Ilmakylpyä siis, ei vaatteissa hautomista!Ai niin, oletko kokeillut antaa tuttia ns. hyvällä fiiliksellä? Ei siis silloin kun vauva jo hermostuu tai huutaa, vaan vähän ennen :)

Meidänkään vauva ei huolinut tuttia, vaan oksensi joka kerta kun sitä yritti tuputtaa. (Tai siis mummo yritti, minä uskoin kerrasta...) Olisko ollut neljä tai viis kk kun huoli, ja nyt reilun vuoden ikäisenä ei haluais luopua tutista hetkeksikään.En muuten oo tajunnut että mikä vika siinä rintakumissa on? Mulla ainakin suihkusi maidon lisäksi myös verta yhdessä vaiheessa. Niinhän se on muidenkin haavojen kanssa, et jos niitä repii auki koko ajan, niin ei ne ikinä paranekaan. Ehkä viikon-pari imetin pelkkien rintakumien kaa (ja joo-o, niiden etsiminen lakanoista ja lattialta koirankarvojen seasta keskellä yötä ON vittumaista), ja kun tissit parani, niin niitä ei enää tarvinnut.

Mä annoin kuopuksen imeä koukistettua pikkurilliä kun maitotilaus oli mun mielestäni jo tuntikausia sitten vastaanotettu eikä poika meinannut rauhoittua unille millään. Mä sain rintakumin kättärin kätilöltä kun esikoisen imettäminen ei ottanut onnistuakseen. Onneksi sain, muuten ois jäänyt koko imetyshomma. Ja jälkikäteen ajatellen stressasin ihan turhaan siitä pystynkö koskaan imettämään ilman rintakumia. Mitä väliä?

Moikka!Siella ollut,kirjan lukenut.Eli sama oli meilla. Poika ei tuttia huolinut,aina lensi pois. Rinnassa oltiin kiinni,kuin liimalla.Jos ei antanut maitoa tarpeeksi nopeasti,alkoi syomaan paidan lapi...Kylla hermoja kysyttiin. Mutta kylla se ajan kanssa helpottaa.Nyt mennaan, niin lujaa, ettei aitia kaivata enaa.Mutta, ehkapa tissila tarvitsee nanaa lisaksi.Toiset vauvat,kun tarvitset ravintoa enemman,kuin aidilta tulee.(Ystavalla oli sama kohtalo,kuin sinulla, mutta nannalla selvisi. Nyt lapsi nukkuu ja antaa aidin nukuna.)T:Nora

Meidän molemmille tytöille kelvannut vain Aventin tutit. Ja kyllä, kannattaa käyttää niitä rintakumeja. Muutaman päivän annat rintojen huilata ja sitten kokeilet taas ilman kumia. Ja rasvaa reilusti, sekä bepanthenia että lansinohia.

Miksi rintakumikin kielletty? Sehän jäljittelee nänniä paremmin kuin mikään. Käytin niitä ekan kanssa kun "oli aikaa" pitää 1½tunnin imetyssessioita.Tuteista. ensimmäisen kanssa tutti meni heti. TOkan kanssa tutti ei maistunut ollenkaan. Oksensi (puklasi) kun tutin laittoi suuhun. Tutti maistui sitten 5 kk ikäisenä (ja vain Ainu Mom-tutti) kun lopetettiin yösyötöt (liekö korvannut tutilla) ja lopetti tutin siinä 8 kk ikäisenä kun äiti päätti että on aika vaihtaa uusi tutti (ja ostin vielä ihan samanlaisen kuin edellinen) mutta ei enää se kelvannut. Samalla lopetti myös imemisen rinnasta. Samalla kuvaan astui vasemman käden peukalo joka toimii mainiona "tuttina". Nyt kolman joka on tällä hetkellä 4 kk ei myöskään ole huolinut tuttia. Sama reaktio kuin tokalla. Katsotaan miten käy kun yösyötöt lopetetaan.

nopeasti vastaus (kello kun ei ole järin paljon): rintakumin ne kielsi siksi, että on mahdollisuus että kun lapsi oppii syömään se päällä, ei nänni pelästään enää maistu. se on ilmeisen yleinen ongelma, sillä tiedän typpejä jotka taistelee juuri tämän kanssa. Ehkä se liittyi enemmän pikkuvauvaikään kun syömistä opeteltiin, nythän se todistettavasti onnistuu nimimerkillä 400g viikossa lisää

Hei, En nyt jaksanut kaikkia kommentteja ihan ajatuksella lukea, niin en tiedä, onko tämä jo mainittu. Lovilla on huvitutti, joka imitoi rinnanpäätä ja kannustaa vauva imemään sitä puremisen sijaan. Täällä on lisätietoa ja saatua palautetta: http://aitiyskauppapepino.blogspot.com/2010/11/dynaaminen-lovi-huvitutti.htmlTerkuin, Saila

Tämä kommentti saattaa tulla melko myöhässä, mutta kokeilepa myös NÜBYN tuttia, mikä jäljittelee nännin liikettä tjs.. Meillä ainakin toimii alun suostuttelun jälkeen!

Kaikkihan lähtee vauvan imuotteista, imemistyylistä. Jotkut "lussuttavat" rinnat rikki kerta toisensa jälkeen. Tsemppiä! Myös rintakumien kanssa saattaa hiertää rinnanrikki imiessä. Pikkuinen vinkki jos näinkin käy, kannattaa kokeilla ehdottomasti tuttipullon vellituttia (ainu) jos vaan vauvalle kelpaa :) helpottaa äidin oloa, ei hierrä ihoa vasten miten rintakumi saattaa hiertää. Kaikkihan yksilöllisiä juttuja, kaikkea kannattaa kokeilla, ennenkun toivonsa menettää. Kaikkihan ei ymmärrä että kuinka tuskaista on imettää rupistennännien kanssa, kun aina imetään kertatoisen jälkee auki, paljon myös vastasyntyneiden/ äitien kanssa työskentelevätki sysää vaa anna paljasta rintaa vaa kyllä se siitä, vaihtoehdot kunniaan. äiti rauhallinen mieli on rauha vauvallekin :)aivan mahtava blogi. Mukavaa syksyn alkua, toivottelee kätilötäti

Pari päivää lukenu sun blogia, tää on ihana :).
Tässä tutti asiassa tuli mieleen, kuinka 2vuotta sitte taistelin kyseisestä asiasta kuutisen kuukautta, ostin lähes jokaista myytävää mallia ja ostettii nii noita marketti tutteja kuin ihan lastentarvikeliikkeestä ja maksettii hunajaa tuteista. Nyt kuitenki 2veenä puhuu tarharyhmässään omaikäisiään paremmin, puhe kuitenki kehittyy ilman tuttia nopeemmin, esikko taas imi tuttia vuoden ja musta tuntuu et sen takia puheen tuottaminen kestikin pidempään.