Noiden mainitsemiesi ohella mm.:- pystyin viimeiset 3 raskauskk nukkumaan vain vasemmalla kyljellä, joten kroppa oli yön ihan puuduksissa- nenä oli jatkuvasti tukossa raskauden puolivälistä- peräpukamat... puolivälistä nekin- liitoskivut- hillitön vitutusTarkemmin valitusta blogissain siinä marras-joulukuun 2010 postauksissa.Mut ENPÄ vaan koko raskausaikana noussut kertaakaan yöllä pissalle (laiha lohtu).

Voisin vaihtaa vessaheräämiset esimerkiksi liitoskipuihin mitä mulla ei vielä ole ollut, ihan testimielessä.

Nii, minen noussut vessaan mutta muuten nukuin ihan vitun huonosti. Tyyliin 23 nukkuun, parin tunnin välein heräilyä kunnes "virkeänä" (eli uni loppui vaan) ylös 3-4 aikaan. Se on vaan harmi ettei noista yleensä saa vaihtokauppoja vaan uutta vaivaa vanhan päälle. Liitoskivut tuntuu öbaut siltä kuin joku löis puukolla pimppaan (tai ei mulle oo lyöty mut voin kuvitella). Kerran jäykistyin sellaisen iskiessä keskelle Hämeentietä :D

Itse huomasin eilen kun katselin kuvia koneeltani, että minulla on ollut kunnon raskausnaamio, silmien ympärykset poskille asti näyttävät niinkuin olisin sivellyt niihin itseruskettavaa voidetta tai jotain. Miksei kukaan sanonut että näytän pesukarhulta???!!Niin, ja nyt toisessa raskaudessa liitoskivut olivat jotain aivan hirveää. Tihrustin itkua kun käänsin yöllä kylkeä. Tai kun nousin kanhdeksannen kerran vessaan.Lisäksi sain pystysuorat raskausarvet sisäreisiin, polvesta ylös asti. T. Se aiemminkin kommentoinut anonyymi, kutsukaa vaikka Heliksi.

Apua, ei pitäis koskaan toivoa mitään uutta vaivaa. Kuulostaa kyllä kamalalle. Mulla on kans noi aamuöiset nukkumattomat tunnit tuttuja, mutta enemmän ahdistun siitä kun on vessahätä eikä herää vessaan vaan nukkuu virtsarakko täynnä puolinaisesti. En tajua miten sitä ei herää vessaan, vaikka ois pakko ennenkun alkaa käymään todella kipeää.Helille vielä terveisiä, että googleprofiilin voi luoda vaikkei olisikaan omaa blogia/meiliä! jos haluaa.

Älä missään nimessä toivo liitoskipuja!! :DMulla ne oli jotenkin extrapahat, viimeiseen kahteen kuukauteen en voinut käydä enää koiran kanssa lenkilläkään. Ja viimeisinä viikkoina menin seiniä pitkin vessaankin. Se tuntuu juuri tuolta miten Wandabe sen kuvaili, joku vääntäisi veistä sun toosassa. Tai, että se puukko on siellä toosassa, ja se rikkoo sun paikkoja joka kerta kun vähänkään liikutat sun jalkoja johonkin suuntaan. Iltaisin meilläkin mies talutti mut vessaan, ja silti itkin.(mähän olisin kipujen takia saanut käynnistyksen viikolla 40, mutta kiitos lääkäreiden kalvojen pyörittelyn, synnytys käynnistyi itsestään viikolla 39 ja pääsin tuskistani)Mulla on luontaisesti erittäin ohuet ja harvat hiukset. Raskausaikana niitä ei kuitenkaan tarvinnut pestä kovinkaan usein, saati käyttää mitään hoitoaineita. Nyt taas kun imetän, niin niitä saisi pestä monta kertaa päivässä. Eli näin se muuttuu :D

Noniin, määpä pidän nyt mölyt mahassani liitoskipujen osalta! Kuulostavat hirvittäviltä ja ihmettelen miten en ole sellaisia saanut...VIELÄ."odotan innolla" miten kroppa alkaa toimimaan sitten imetyksen aikaan. Heitto normaalitilasta raskauteen oli tosi kova ja pelkään että uusi hormoonimyrsky ei tee olosta ainakaan lokoisempaa.

Liitoskipuinen täälläkin mutta oikeastaan tulin sanomaan, että omituisinta minusta oli se, että muiden mielestä sitä todella HEHKUU. Silloinkin kun on nämä kaikki tässä luetellut vaivat. Itse taapersin kipuineni ja mahoineni viime vuoden superhelteessä itkua vääntäen ja tavatessani ihmisiä kommentit olivat tyyliin "sähän oikein hehkut". Ihme touhua. :D

Voiko se olla semmonen sisälle rakennettu malli mitä paksuna oleville pitää sanoa? Se hehku. Mulla nimittäin on aika paljonkin todistusaineista siitä, etten mä hehku ellei tuota "raskausnaamiota" ja punasena hehkuvaa nenänpielustaa oteta lukuun.Voisin myydä muutaman kuvani esimerkiksi Rsfu:lle mainoksiin painettavaksi ja johan nousisi kondomien kysyntä. Lähinnä näytän elävältä kuolleelta ilman meikkiä, jos hiukset ovat tummuneet niin tuntuu että silmistä on sitten pigmentti lähtenyt kokonaan pois ja naama näyttää kuolleelta kalalta.

No voi #¤&@#â@¤!!! Tuhannen pitkä kommentti vain hävis! No. Laitan ne asiat (jotka muistan) ylös u u d e s t a a n. VESSAKIERRE: jano-vessaan-jano-vessaan-jano-vessaan. Tämä ei päättynyt synnytyksen jälkeenkään, koska täytyi juoda paljon imetyksen takia ja kaikki neste ei todellakaan tule ulos tissien kautta. Tähän vois myös lisätä sen, että pidätyskyky ei todellakaan ole sama kuin ennen synnytystä. Puuh.HIUKSET: odotusaikana hehkuvan äidin (kuumissaan ja hikisenä) kruunu! Tilanne synnytyksen jälkeen: hiuksia tippuu päästä vaarallisen paljon. Niitä on kaikkialla (paitsi päässä) ja pahimmillaan vauvan suussa, vaipoissa, käsissä, varpaiden väleissä jne... Harkitsen vakavasti pitkien hiusten leikkuuta (huolestuttavasti malli alkaa vaikuttamaan juicen varhaisvuosien tyyliltä), sillä sellainen lyhyt harakanp**semalli ois vain niin kätevä. PAINO/VARTALON ÄÄRIVIIVAT: odotusajan 20 lisäkiloa meinasivat musertaa jo pelkästä ajatuksesta sen lisäksi, että masentavia resorivyötäröisiä äitiysfarkkuja joutui pitämään ensimmäiset neljä kuukautta. Lantio on auttamattomasti levennyt. Rinnat ovat kerrankin jotain muuta kuin ne 'maailmanpienimmät', mutta viidentoistavuoden takaisen empiirisen tutkimuksen varjolla sanoisin, että tämä on hetkellistä riemua.JALAT: odotusajan 'nää kengät ei mee jalkaan' -tilanteet eivät myöskään ole jääneet taakse. Jostain syystä synnyttäneiden jalat vain jäävät semiturvonneeseen tilaan (joku hyvä selitys sille on - envainjaksagooglettaa). Liian paljon hyviä kenkiä jää nyt vain kaappiin hillottavaksi. On vähän semmonen hobbittijalkafiilis.

Hei verenvuoto ikenissä voi olla myös merkki ientulehduksesta. Itse kävin hammaslääkärissä samasta syystä ja siellä todettiin että ärhäkkä ientulehdus oli. Kannattaa käydä tsekkauttamassa, tulehdustila on kuitenkin vauvallekin stressaava. Plus että helpompi se on hoitaa kun masuasukki on vielä kyydissä eikä käsissä ;)

Ti: hyviä puolia jos etsii, niin saa ostaa uusia kenkiä (huikealla tuella mitä kela meille tarjoaa) jos ei kengät mahdu. Ja mä tämmösenä teletappivartalona itseasiassa tykkään äitiysfarkuista, kun ne litisti jo silloin alkuraskaudesta kivasti mahaa ja tuki. Luulin kyllä, et mulla oli jo silloin raskausmaha, mutta joo...ei muuten ollut.Samuel Pidgin: Juu siis ientulehdus se varmasti onkin ja hoidan sitä nyt eka kotikonstein. Se vaan on toella yleinen vaiva loppuraskaudesta eli en jaksa vielä hysterisoida asiasta. Tiedän nimittäin ettei ne hammaslääkärissäkään oikein voi muuta kuin suositella hammaslankaa ja pesua.